Ero sivun ”Slackware” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Uusi versio, Happy Slackin'!)
p (Robby Workmanin pakettivarasto lisätty)
Rivi 39: Rivi 39:
*[http://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[http://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[http://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[http://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[http://rlworkman.net/pkgs/ Robby Workman (rworkman) on myös osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän ylläpitää omia SlackBuild-skriptejä (mm. Xfce 4.8 ja Openoffice) ja koostaa valmiita paketteja]


== Epävirallisia paketteja ==
== Epävirallisia paketteja ==

Versio 26. toukokuuta 2011 kello 11.45

Slackware

Slackwaren maskotti, Tux piipun kanssa.
Julkaisija Patrick Volkerding / Slackware-yhteisö
Viimeisin versio 13.37  / 27.04.2011
Pakettienhallinta Txz
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit i486, x86_64, S/390, ARM
Äitijakelu Softlanding Linux System
Kotisivu slackware.org

Slackware on toiseksi vanhin Linuxin jakeluversio, vanhin oli Yggdrasil. Slackwaren kehitys aloitettiin jo 1993 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Slackware on Linuxin jakeluversioista lähimpänä alkuperäistä ohjelmakoodia.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma Txz (ennen versiota 13.0 Tgz) (Slackware Package Management). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.xz-tiedostoja, ja niitä hallintaan installpkg-, removepkg- ja upgradepkg-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kuudella asennus-cd:llä tai yhdellä dvd:llä. Cd-levyistä kolme ensimmäistä ovat varsinaisia asennus-cd:itä ja loput sisältävät mm. lähdekoodeja sekä Slackware-kirjan. Dvd:n mukana tulee cd-levyjen kaikki sisältö.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista, minkä vuoksi taitava käyttäjä kykenee sopeuttamaan sen monenlaisiin laitteisiin. Slackware on hyvä valinta vanhoille 80386-suorittimelle.

Slackwaren päivittäminen

Slackwaren voi nykyään pitää ajantasalla projektin virallisella työkalulla, Slackpkg:lla. Koska Slackwaressa ei aikaisemmin ollut tarjolla virallista työkalua pakettien noutamiseen ja päivittämiseen netistä, tarjolla on kolmannen osapuolen työkaluja, kuten

SlackBuild

SlackBuild-tiedosto on skripti, joka kääntää lähdekoodista ohjelman ja koostaa siitä pakettienhallinnan hyväksymän paketin täysin automatisoidusti. Patrick Volkerding käyttää itsekin SlackBuild-skriptejä jakelun ylläpitämiseen. SlackBuild-skriptit koostuvat yleensä vähintään kahdesta tiedostosta, itse SlackBuild-tiedostosta ja slack-desc -tiedostosta. slack-desc -tiedosto sisältää kyseisen ohjelman kuvauksen ja yleensä ohjelman kotisivun ja skriptin tekijän tiedot. SlackBuild-skripti ei yleensä itse hae lähdekoodipakettia internetistä, joten sen hankkiminen on käyttäjän vastuulla.

SlackBuild-skriptin käyttö

  • 1. Hanki skripti ja lähdekoodipaketti.
  • 2. Avaa skripti tekstieditoriin ja tarkista ainakin ohjelman versionumero ja kohdejärjestelmän arkkitehtuuri.
  • 3. Anna skriptille ajo-oikeus.
  • 4. Aja skripti.
  • 5. Asenna paketti.

SlackBuild varastoja

Epävirallisia paketteja

Aiheesta muualla

v  k  m
Slackware-pohjaisia jakeluita
 Omia projektejaan  Austrumi Linux | Frugalware | NimbleX | Porteus | Salix OS | Slax | Slackware | VectorLinux | Zenwalk
 Keskeytyneet  coLinux | DeLi Linux | DNALinux | Kongoni | Platypux | TopologiLinux