Muokataan sivua Tiedostojärjestelmä

Tiedostojärjestelmällä tarkoitetaan juuresta "/" alkavaa hakemistorakennetta (katso [[Linuxin hakemistorakenne]]), vastaavaa hakemistorakennetta tietyllä osiolla (tms.) tai  tietorakenteiden teknistä toteutusta. Tässä artikkelissa käsitellään jälkimmäisiä.

Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.
Linuxille tai Unixille suunnitelluilla tiedostojärjestelmillä on joitakin yhteisiä piirteitä, esimerkiksi [[aikaleima]]t, [[käyttäjä|tiedoston omistaja]], [[ryhmä]] ja [[tiedoston oikeudet|oikeudet]], tiedoston tyyppi sekä [[i-node]]-rakenne.

Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.

Linux käyttää tiedostojärjestelmiä ytimen [[wikipedia:Virtual file system|virtuaalisen tiedostojärjestelmän]] kautta. Tuki uusille tiedostojärjestelmille on tämän rakenteen ansiosta helppo toteuttaa. Linux tukeekin kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä.

==Eri tiedostojärjestelmät==

Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, nykyään oletusvaihtoehtona useimmissa jakeluissa). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.

===Journaloivat tiedostojärjestelmät===
Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä.

===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)|Coda]],  [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs|Plan9:n]] [[wikipedia:9P|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol|ncpfs]].

===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===
Vanhoilla CD-levyillä on tavallisesti tiedostojärjestelmä [[ISO 9660]] laajennoksineen, uudemmilla yleensä [[wikipedia:Universal Disk Format|UDF]]. USB-muisteissa yms. käytetään yleisesti aikaisten Windowsien tiedostojärjestelmää [[FAT]] laajennoksineen.

===Erikoiset tiedostojärjestelmät===
Bootissa käytettävän levykuvan tai sulautettujen järjestelmien tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:cramfs|cramfs]] ja [[wikipedia:romfs|romfs]]. [[wikipedia:JFFS2|JFFS2]] on Flash-piireille tarkoitettu tiedostojärjestelmä.

[[Proc-tiedostojärjestelmä|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.

[[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina.

[[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.

[[SquashFS]] on pakkausta käyttävä vain luku -tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään esimerkiksi arkistoinnissa, sulautetuissa laitteissa sekä live-cd:illä niiden [[juurihakemisto]]n sisältävissä levykuvissa.

===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===
Linux tukee useiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi Acornin [[wikipedia:Advanced Disc Filing System|ADFS]], BeOSin befs, SCO Unixwaren BFS, [[wikipedia:Mac OS|Mac]]-koneiden [[wikipedia:fi:Hierarchical File System|HFS]] ja [[wikipedia:HFS Plus|HFS Plus]], [[wikipedia:fi:OS/2|OS/2]]:n [[wikipedia:High Performance File System|HPFS]] ja eri Unixien käyttämät [[sysv-fs]], [[wikipedia:Unix File System|UFS]] ja [[XFS]]. Useimpia käytetään vain muiden käyttöjärjestelmien levyjen lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta esimerkiksi Irixin XFS on varteenotettava vaihtoehto myös varsinaiseksi tiedostojärjestelmäksi.

Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea. [[FAT]] ja vfat tuetaan täysin.

== Katso myös ==
* [[Linuxin hakemistorakenne]]
* [[Tiedoston oikeudet|Tiedostojen oikeudet]] Linux-järjestelmissä
* [[:Luokka:Tiedostojärjestelmät|Tiedostojärjestelmät-luokka]]
* [[i-node]]
* [[Proc-tiedostojärjestelmä]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]
*[http://rumyittips.com/the-linux-file-system-explained/ The Linux File System – Explained]

{{Tiedostojärjestelmät}}

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]