Ero sivun ”XFS” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''XFS''' on [[Silicon Graphics]]in kehittämä [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa [[wikipedia:fi:IRIX|IRIX]]-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin [[Kernel|ytimeen]] versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-[[jakelu]]t ja myös mm. [[FreeBSD]].
'''XFS''' on [[Silicon Graphics]]in kehittämä [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa [[wikipedia:fi:IRIX|IRIX]]-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin [[Kernel|ytimeen]] versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-[[jakelu]]t ja myös mm. [[FreeBSD]].


XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Useamman teratavun levyn tarkistaminen fsck-työkalulla saattaa kestää tunteja [[ext4]]:llä ja vastaavilla, mutta XFS:llä se sujuu hetkessä. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. [[LVM]] on XFS:lle erittäin hyvä pari.
XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. [[LVM]] on XFS:lle erittäin hyvä pari.


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"

Versio 11. elokuuta 2016 kello 21.11

XFS on Silicon Graphicsin kehittämä journaloiva tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa IRIX-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin GPL-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin ytimeen versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-jakelut ja myös mm. FreeBSD.

XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. LVM on XFS:lle erittäin hyvä pari.

32-bit 64-bit
Tiedostojärjestelmän maksimikoko 16TB 18EB
Tiedoston maksimikoko 16TB 9EB

Käyttö

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Alustetaan osio /dev/hdb1 XFS-tiedostojärjestelmään:

# mkfs.xfs /dev/hdb1

Liitetään se hakemistoon /mnt/xfs

# mount /dev/hdb1 /mnt/xfs

Koon kasvattaminen

Tiedostojärjestelmän kokoa voidaan kasvattaa liitettynä, koko annetaan lohkoina:

# xfs_growfs /mnt/xfs -D koko

Tiedostojärjestelmän korjaaminen

Tiedostojärjestelmä voidaan korjata xfs_repair -komennolla:

# xfs_repair /dev/laite

Mikäli loki on viallinen, kannattaa yrittää liittää ja irrottaa tiedostojärjestelmä, minkä jälkeen yrittää korjata se uudelleen. Mikäli loki on korruptoitunut eikä edellinen auta, voidaan käyttää -L -valintaa, joka nollaa lokin. Tämä toimenpide saattaa kuitenkin aiheuttaa korruptoitumista ja johtaa datahäviöön.:

# xfs_repair -L /dev/laite

Eheyttäminen

Eheytetään XFS-osio (täytyy olla liitettynä):

# xfs_fsr /mnt/xfs

Jäädyttäminen

Jäädyttämisellä tarkoitetaan tiedostojärjestelmän kirjoitusoperaatioiden pysäyttämistä siksi aikaa kun tiedostojärjestelmä on jäädytettynä. Jäätyneestä tiedostojärjestelmästä voidaan turvallisesti ottaa esimerkiksi varmuuskopio. Jäädytys tapahtuu xfs_freeze -komennolla -f -valitsimella:

# xfs_freeze -f /mnt/xfs

Tiedostojärjestelmä vapautetaan -u -valitsimella:

# xfs_freeze -u /mnt/xfs

Aiheesta muualla

v  k  m
Linuxin tukemia tiedostojärjestelmiä
Btrfs | Ext2 | Ext3 | Ext4 | FAT | JFS | NFS | NTFS | ReiserFS | Reiser4 | SMB | SquashFS | XFS