Ero sivun ”X Window System” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
==X Window System==
==X Window System==


X Window System, lyhyemmin '[[X]]' tai '[[X11]]', pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä, ja joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä "X Windows". Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä MIT:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen.
X Window Systemiä (lyh. [[X]] tai [[X11]]) eli X-ikkunointia pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä ”X Windows”. Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä MIT:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen.




==Historiaa==
==Historiaa==


Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena.  
Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.
Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.


Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia, sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.
Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.


Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988, [[MIT]] julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).
Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 [[MIT]] julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).


X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]].
X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.  
Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.  




Rivi 23: Rivi 21:
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.


X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]] tuki.
X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]]-tuki.


XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti.  
XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti.  
Rivi 30: Rivi 28:
==Rakenteelliset erot==
==Rakenteelliset erot==


X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas/palvelin toteutuksella, vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas/palvelin -ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita.
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita.
X Window Systemin ja UNIX-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma niin, että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.  
X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 4. elokuuta 2006 kello 19.57

X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan näyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.

X Window System

X Window Systemiä (lyh. X tai X11) eli X-ikkunointia pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä ”X Windows”. Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä MIT:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen.


Historiaa

Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.

Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.

Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 MIT julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).

X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä X-konsortion hallinnoimaksi projektiksi XFree86. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.


X tänään

XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 GPL-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi X.Org-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.

X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä IPv6-tuki.

XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti. Tällä hetkellä viimeisin julkaistu vakaa versio on XFree86 4.5.0, joka julkaistiin 16. maaliskuuta 2005.

Rakenteelliset erot

X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita. X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.

Katso myös

Linkkejä