Muokataan sivua NFS

[[wikipedia:Network_File_System_(protocol)|NFS]] eli Network Filesystem on [[Sun Microsystems]]in kehittämä menetelmä tiedostojärjestelmien jakamiseen Unix-järjestelmien välillä. Linuxissa vaihtoehtoina on [[käyttäjä]]tason ja [[ydin]]tason nfs-palvelimet. NFS-protokollasta on olemassa kolme eri versiota, 2, 3 ja 4.

== Palvelin ==

=== Palomuuri ===
NFS käyttää oletuksena porttia 2049, joten avaa kyseinen portti [[palomuuri]]sta komennoilla
 iptables -A INPUT -p tcp --dport 2049 -j ACCEPT
 iptables -A INPUT -p udp --dport 2049 -j ACCEPT
Portin avauskomennot on hyvä lisätä sopivaan käynnistystiedostoon, jotta se suoritettaisiin aina järjestelmän käynnistyessä.

=== /etc/exports ===
/etc/exports -[[asetustiedosto]]n avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Tiedoston syntaksi on yksinkertainen:
 /hakemisto      sallitut_koneet(liitosparametrit)
Esimerkiksi:
 /varasto        192.168.0.0/255.255.255.0(rw)
Sallisi /varasto -niminen paikallinen hakemiston liittämisen verkosta 192.168.0.0/255.255.255.0 (eli koneet, joiden ip on välillä 192.168.0.0 - 192.168.0.255 saavat tehdä liitoksen). Kun /etc/exports -tiedosto on kirjoitettu halutunlaiseksi, käynnistetään nfs-palvelin (vaikkapa /etc/init.d/nfs-kernel-server start).
Liitosparametrejä:
*<tt>rw</tt> = Luku- ja kirjoitusoikeudet
*<tt>ro</tt> = Vain lukuoikeudet
*<tt>no_root_squash</tt> = Oletuksena kun asiakaskoneen root-käyttäjä hakee tiedostoja, käsitellään ne nobody-käyttäjänä palvelimella. Jos <tt>no_root_squash</tt> on käytössä, on asiakaskoneen root-käyttäjällä samat oikeudet jakoon kuin palvelinkoneen root-käyttäjällä.
*<tt>no_subtree_check</tt> = Jos vain osa tallennusmediasta (esim. levyasema) on jaettu,  "subtree checking" tarkistaa että asiakaskoneelta pyydetty tiedosto on osa jaettua hakemistoa. no_subtree_checkin nopeuttaa toimintaa jos koko tallennusmedia on jaettu.
*<tt>sync</tt> = Kuittaa muutokset asiakaskoneelle vasta sitten, kun ne on fyysisesti kirjoitettu palvelinkoneen levylle (vrt [[sync]]-komento). Sync on oletusasetus, ja sen määritteleminen erikseen aiheuttaa varoituksen.
*<tt>async</tt> = Syncin vastakohta, mahdollistaa muutosten kuittaamisen asiakaskoneelle jo ennen kuin ne on kokonaan kirjoitettu levylle. Nopeuttaa toimintaa, mutta saattaa vikatilanteessa johtaa tietojen katoamiseen. Asyncin määritteleminen aiheuttaa varoituksen.

Liitosparametrit on kuvattu tarkemmin exportsin [[man]]-sivulla (<tt>man exports</tt>).

Jaettavalle hakemistolle voi jossain tapauksissa olla järkevää asettaa [[sticky bit]] esimerkiksi komennolla
[[chmod]] 1777 /home/nfsjako
jossa asetetaan kaikille kaikki oikeudet ja lisäksi sticky bit. Hakemistoon asetettu sticky bit tarkoittaa että vain tiedoston omistaja voi poistaa tiedoston kyseisestä hakemistosta.

Kun tiedostoa on muutettu, otetaan muutokset käyttöön komennolla
 [[exportfs]] -rv
Jaon parametrit saa näkyviin komennolla
 exportfs -v

=== /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny ===
/etc/[[hosts.allow]] on asetustiedosto, jossa listataan koneet joilla on oikeus yhdistää palvelimelle ja vastaavasti [[hosts.deny]]ssä listataan ne, joilla ko. oikeutta ei ole. Oletuksena kaikilla koneilla paitsi hosts.denyssä listatuilla on yleensä oikeus yhdistämiseen.

Jos systeemi on kuitenkin toisinpäin, seuraavat rivit /etc/hosts.allowissa sallivat nfs:n käytön tietyille koneille:
 portmap:  ip,ip2
 lockd:  ip,ip2
 rquotad: ip,ip2
 mountd: ip,ip2
 statd: ip,ip2

Samalla tavalla voi hosts.denyssä estää tiettyjä koneita käyttämästä nfs:ää.

=== NFS-palvelun käynnistäminen ===
NFS:ää käytettäessä on oltava käynnistettynä seuraavat palvelut:
#nfs  (tai nfs-common)
#[[portmap]]
#[[nfslock]]
#[[rpcidmapd]]
Palvelun käynnistäminen onnistuu [[init]]in tyypistä riippuen komennolla /etc/init.d/palvelunnimi tai /etc/rc.d/palvelunnimi esimerkiksi
 /etc/init.d/nfs start
Joissain [[Jakelu|jakeluissa]] toimii myös
 service nfs start

Käynnissä olevat palvelut voi tarkistaa komennolla
 rpcinfo -p

Tarkempia tietoja mm. palveluiden käyttämistä porteista saa komennolla
 netstat -tupa

Jaossa olevat hakemistot voi tarkistaa komennolla
 showmount -e

== Liittäminen asiakaskoneessa ==
Aluksi asiakaskoneessa on käynnistettävä portmap- ja rpcidmapd-palvelut esimerkiksi komennolla
 /etc/init.d/portmap start
 /etc/init.d/rpcidmapd start
tai
 service portmap start
 service rpcidmapd start

NFS-jaot ovat siitä mukavia, että ne voidaan [[Mount|liittää]] ja [[umount|irrottaa]] kuin mikä tahansa muukin [[tiedostojärjestelmä]]. Tiedostojärjestelmän tyyppi on nfs ja siihen viitataan muodossa palvelin:polku, esimerkiksi palvelimelta, jonka ip on 192.168.0.1 liitettäisiin hakemisto /varasto seuraavasti:
 mount -t nfs 192.168.0.1:/varasto /mnt/varasto
Vastaavasti liitoksen voi tehdä [[fstab|/etc/fstabissa]] seuraavasti:
 192.168.0.2:/varasto  /mnt/varasto  nfs   users,rw,auto,intr   0 0
Users-parametri sallii kaikkien käyttäjien liittää ja irrottaa jaon, rw lisää luku- ja kirjoitusoikeudet ja auto aiheuttaa automaattisen liittämisen järjestelmän käynnistyessä. Intr-parametri taas mahdollistaa nfs-kutsun peruuttamisen, kun palvelin ei vastaa.

Samat nfs-jaot voi liittää useampaan eri hakemistoon mount-komennon valitsimella --bind.

== Kirjoitusoikeudet ==
Pelkkä [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmän]] [[mount|liittäminen]] kirjoitusoikeuksin ei anna tavallisille käyttäjille kirjoitusoikeuksia, vaan ne vaativat että sekä asiakas- että palvelinkoneessa on saman [[UID]]:n (tunnistenumeron) ja nimen omaava käyttäjä, joka on merkitty tiedostojen omistajaksi. [[NIS]]- tai [[LDAP]]-palveluiden ollessa käytössä UID-numerot ovat jo valmiiksi samat kaikissa koneissa.

Tietyn tunnistenumeron omaavan käyttäjän voi luoda [[useradd]]-komennolla seuraavasti:
 useradd -u numero nimi
Jonka jälkeen salasana asetetaan komennolla [[passwd]]:
 passwd nimi

==Katso myös==
*[[NFSv4 Fedorassa]]
*[[Samba]]
*[[FTP]]
*[[Scp]]
*[[SFTP]]
*[[Fish]]
*[[Sshfs]]

==Aiheesta muualla==
*[http://wiki.linux-nfs.org/index.php/Main_Page Linux-NFS-wiki]
*[http://opensuse.fi/NFS NFS opensuse.fi:n wikissä]

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]