Muokataan sivua LTSP

LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.

Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.

LTSP:n etuja:
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.
* Päätteeksi kelpaa mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.
* Tarvittessa työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä tai halutaan tehdä esim. videoeditointia.
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten ei riippuvuutta yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.

LTSP:n heikkouksia:
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.

==Toiminta==

LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelinen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.

Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).

Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.

Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.

LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.

Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.

LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.

==Istuntovaihtoehtoja==

LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].

Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.

==LTSP:n asennus==

Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.

=== Debian ===
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.

LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):
 apt-get install ltsp-server
 ltsp-build-client --dist etch
 echo "/opt/ltsp       *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports
 /etc/init.d/nfs-kernel-server reload

Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.

Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])
 apt-get install qemu
 /opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts
 /usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp

Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).

Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.

===Fedora===
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].

===Ubuntu===
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden Ubuntu 10.04 LTS:ssä muistin kulutus kasvaa 150-200 MB, joten sen verran kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden.

Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.

# Käynnistä kone alternate-levyltä
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin
# Valitse Asenna
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla

Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin 

 INTERFACES="eth0"

DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.

Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.

=== iITalc ===

Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client 
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).


====Lisätietoja Ubuntulle====
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP

Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]


== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==

Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.


== WLAN ja LTSP ==
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi 

== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:
 DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi

==Katso myös==
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]
*[[Skolelinux]]
*[[Edubuntu]]

==Aiheesta muualla==
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa 


[[Luokka:Etäkäyttö]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:LTSP]]