Muokataan sivua Emacsin peruskäyttö
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Komennot koostuvat toimintonäppäimestä ja itse komennosta, joka on yleensä myös vain yksi näppäin. Joskus näppäinyhdistelmällä avataan erillinen komentorivi, johon voidaan syöttää pidempiä komentoja. | Komennot koostuvat toimintonäppäimestä ja itse komennosta, joka on yleensä myös vain yksi näppäin. Joskus näppäinyhdistelmällä avataan erillinen komentorivi, johon voidaan syöttää pidempiä komentoja. | ||
Tässä artikkelissa käytetään myös Emacsin itsensä käyttämää tapaa näppäinyhdistelmien merkitsemiseen, eli esimerkiksi C-x tarkoittaa näppäinyhdistelmää Ctrl+x (eli | Tässä artikkelissa käytetään myös Emacsin itsensä käyttämää tapaa näppäinyhdistelmien merkitsemiseen, eli esimerkiksi C-x tarkoittaa näppäinyhdistelmää Ctrl+x (eli sekä x:ää että Ctrl-näppäintä painetaan samaan aikaan) ja M-f tarkoittaa näppäinyhdistelmää Alt+f (tai ensin Esciä ja sitten f:ää). Lisäksi esimerkiksi C-x s tarkoittaa, että ensin painetaan näppäinyhdistelmä Ctrl+x ja sitten s:ää. Näppäinyhdistelmässä C-x C-f voi Ctrl-näppäintä painaa pohjassa samalla kun painaa ensin x:ää ja sitten f:ää. | ||
Emacsissa voi samaan aikaan olla auki useampia tiedostoja ja ne voivat näkyä samanaikaisesti eri ikkunoissa. Tällöin kaikki toimenpiteet kohdistuvat aktiiviseen ikkunaan eli siihen, jossa kursori on sillä hetkellä. | Emacsissa voi samaan aikaan olla auki useampia tiedostoja ja ne voivat näkyä samanaikaisesti eri ikkunoissa. Tällöin kaikki toimenpiteet kohdistuvat aktiiviseen ikkunaan eli siihen, jossa kursori on sillä hetkellä. | ||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Emacs ei yleensä kaiuta komentoja. Jos komento kuitenkin koostuu useammasta osasta (esim. M-3 C-x o), ja jossain vaiheessa käyttäjä pysähtyy hetkeksi miettimään, Emacs tulostaa sivun alalaitaan näkyviin tähän mennessä syötetyn komennon. | Emacs ei yleensä kaiuta komentoja. Jos komento kuitenkin koostuu useammasta osasta (esim. M-3 C-x o), ja jossain vaiheessa käyttäjä pysähtyy hetkeksi miettimään, Emacs tulostaa sivun alalaitaan näkyviin tähän mennessä syötetyn komennon. | ||
== Käynnistäminen == | == Käynnistäminen == | ||
Rivi 24: | Rivi 22: | ||
emacs +13 testi.txt | emacs +13 testi.txt | ||
Jos Emacs käynnistyy näin graafiseen tilaan ja sitä halutaan käyttää tekstitilassa, on käytettävä lisäksi valitsinta -nw: | Jos Emacs käynnistyy näin graafiseen tilaan ja sitä halutaan käyttää tekstitilassa, on käytettävä lisäksi valitsinta -nw: | ||
emacs | emacs testi.txt -nw | ||
Jos Emacsille annetaan tässä useampia tiedostoja, se avaa ne eri ikkunoihin, joista lisää myöhemmin. | Jos Emacsille annetaan tässä useampia tiedostoja, se avaa ne eri ikkunoihin, joista lisää myöhemmin. | ||
Käynnistyksen jälkeen Emacs avaa tervetuloikkunan, jossa näkyy muutamia peruskomentoja, tiedot käytettävästä Emacsin versiosta yms. Tästä pääsee pois itse tiedostoon painamalla jotain näppäintä (esimerkiksi nuolia) | Käynnistyksen jälkeen Emacs avaa tervetuloikkunan, jossa näkyy muutamia peruskomentoja, tiedot käytettävästä Emacsin versiosta yms. Tästä pääsee pois itse tiedostoon painamalla jotain näppäintä (esimerkiksi nuolia). | ||
== Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen == | == Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen == | ||
Rivi 34: | Rivi 32: | ||
jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit. | jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit. | ||
Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, se voidaan kirjoittaa <tt>*scratch*</tt>-puskuriin ja tallentaa komennolla C-x C-w, jolloin Emacs siirtää sen sisällön puskuriin, jonka nimi on tallennetun tiedoston nimi | Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, se voidaan kirjoittaa <tt>*scratch*</tt>-puskuriin ja tallentaa komennolla C-x C-w, jolloin Emacs siirtää sen sisällön puskuriin, jonka nimi on tallennetun tiedoston nimi. | ||
Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f | Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti | ||
Find file: ~/työhakemisto/ | Find file: ~/työhakemisto/ | ||
jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata | jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata möys sen täydellisellä tiedostopolulla kirjoittamalla se vain suoraan välittämättä valmiiksi ilmestyneestä työhakemiston polusta. Kun polun kirjoittaminen aloitetaan /-merkillä, Emacs jättää huomiotta automaattisesti lisäämänsä työhakemiston polun. | ||
Tiedoston avaaminen | Tiedoston avaaminen - kuten muutkin komennot - voidaan keskeyttää näppäinyhdistelmällä C-g. | ||
Emacs lopetetaan näppäinyhdistelmällä C-x C-c, jolloin Emacs kysyy jokaisen auki olevan tiedoston kohdalla, tallennetaanko se. Jos jonkin tiedoston (puskurin) sisältöä ei tallenneta, Emacs vielä varmistaa, että se halutaan varmasti lopettaa: | Emacs lopetetaan näppäinyhdistelmällä C-x C-c, jolloin Emacs kysyy jokaisen auki olevan tiedoston kohdalla, tallennetaanko se. Jos jonkin tiedoston (puskurin) sisältöä ei tallenneta, Emacs vielä varmistaa, että se halutaan varmasti lopettaa: | ||
Modified buffers exist; exit anyway? (yes or no) | Modified buffers exist; exit anyway? (yes or no) | ||
jolloin kirjoittamalla <tt>yes</tt> Emacs lopetetaan eikä tallentamattomia puskureita tallenneta. <tt>no</tt> peruuttaisi sammuttamisen | jolloin kirjoittamalla <tt>yes</tt> Emacs lopetetaan eikä tallentamattomia puskureita tallenneta. <tt>no</tt> peruuttaisi sammuttamisen. | ||
== Toimitilat == | == Toimitilat == | ||
Rivi 51: | Rivi 49: | ||
Toimitila näkyy ruudun alareunassa olevassa palkissa, joka voisi näyttää seuraavalta: | Toimitila näkyy ruudun alareunassa olevassa palkissa, joka voisi näyttää seuraavalta: | ||
-uuu:---F1 emacsopas 15% L15 (Fundamental)------------------ | -uuu:---F1 emacsopas 15% L15 (Fundamental)------------------ | ||
Mikä tarkoittaisi sitä, että toimitilana on ''Fundametal''. Lisäksi siinä näkyy | Mikä tarkoittaisi sitä, että toimitilana on ''Fundametal'', joka on yleinen tila tekstin kirjoittamiseen. Lisäksi siinä näkyy, että ollaan dokumentin rivillä 15 jota ennen on 15% dokumentista. Muokattavan tiedoston (puskurin) nimi on <tt>emacsopas</tt>. | ||
== Puskureista == | == Puskureista == | ||
Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys | Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys | ||
Switch to buffer (default testi1): | Switch to buffer (default testi1): | ||
Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>*scratch*</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Jos | Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>*scratch*</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Jos siirrtyään puskuriin, jota ei ole olemassa, se luodaan. Tällöin sen sisältö voidaan tallentaa komennolla C-x C-w, tavallinen C-x s ei tallenna sitä! | ||
Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista: | Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista: | ||
Rivi 73: | Rivi 71: | ||
== Ikkunoiden käsittely == | == Ikkunoiden käsittely == | ||
Kuten aiemmin jo hieman viitattiin, Emacsissa on mahdollista pitää auki useampia ikkunoita samanaikaisesti. Aktiivisena oleva ikkuna voidaan jakaa pystysuunnassa kahteen osaan komennolla C-x 2. Tällöin komennon kirjoitushetkellä aktiivisessa ikkunassa ollut puskuri näkyy molemmissa syntyvissä ikkunoissa. Molemmissa ikkunoissa tehdyt muutokset myös muokkaavat samaa puskuria, ja muutokset näkyvät välittömästi myös toisessa | Kuten aiemmin jo hieman viitattiin, Emacsissa on mahdollista pitää auki useampia ikkunoita samanaikaisesti. Aktiivisena oleva ikkuna voidaan jakaa pystysuunnassa kahteen osaan komennolla C-x 2. Tällöin komennon kirjoitushetkellä aktiivisessa ikkunassa ollut puskuri näkyy molemmissa syntyvissä ikkunoissa. Molemmissa ikkunoissa tehdyt muutokset myös muokkaavat samaa puskuria, ja muutokset näkyvät välittömästi myös toisessa puskurissa. | ||
Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa. | Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa. | ||
Rivi 90: | Rivi 88: | ||
C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on. | C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on. | ||
C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo | C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>. | ||
== Haku ja korvaus == | == Haku ja korvaus == | ||
Rivi 99: | Rivi 98: | ||
C-r toimii samalla tavalla, mutta hakee merkkijonoa liikkuen tiedostossa taaksepäin. | C-r toimii samalla tavalla, mutta hakee merkkijonoa liikkuen tiedostossa taaksepäin. | ||
Tekstissä esiintyviä merkkijonoja voidaan korvata toisella seuraavasti: annetaan ensin komento M-% (esim. alt+ | Tekstissä esiintyviä merkkijonoja voidaan korvata toisella seuraavasti: annetaan ensin komento M-% (esim. alt+sift+5), jolloin alareunaan ilmestyy teksti "<tt>Query replace:</tt>". Tämän jälkeen kirjoitetaan korvattava ilmaisu ja painetaan enteriä. Nyt tämän tekstin pitäisi näyttää seuraavalta | ||
Query replace korvattava_merkkijono with: | Query replace korvattava_merkkijono with: | ||
ja nyt | ja nyt voidaan korvaava merkkijono ja painaa enteriä. Tämän jälkeen Emacs korostaa kaikki löytämänsä korvattavat merkkijonot ja siirtyy niistä ensimmäisen kohdalle ja kysyy, mitä tehdään. Vastausvaihtoehdot ovat: | ||
*Välilyönti tai y korvaa ilmaisun ja siirtyy seuraavaan | *Välilyönti tai y korvaa ilmaisun ja siirtyy seuraavaan | ||
*n | *n jättää korvaamatta tämän kohdan ja siirtyy seuraavaan | ||
*Enter ja q lopettavat korvaamisen | *Enter ja q lopettavat korvaamisen | ||
*! korvaa kysymättä kaikki loput kohdat | *! korvaa kysymättä kaikki loput kohdat | ||
*E muuttaa korvaavaa merkkijonoa | *E muuttaa korvaavaa merkkijonoa | ||
*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen. | *. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen. | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] |