Ero sivun ”Ubuntun live-CD:n mukauttaminen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
4 320 merkkiä lisätty ,  11. heinäkuuta 2008
p
siirsi sivun ”Ubuntun Live-CD:n mukauttaminen” uudelle nimelle ”Ubuntun live-CD:n mukauttaminen”
(→‎Mukauttaminen: kaunistaminen)
p (siirsi sivun ”Ubuntun Live-CD:n mukauttaminen” uudelle nimelle ”Ubuntun live-CD:n mukauttaminen”)
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Ubuntun Live-CD on melko helposti mukautettavissa omaan käyttöön. Ubuntun liverompussa käytetään muokkaamattomia paketteja, joita voi asennetaa ja poistaa apt:llä kuten missä tahansa järjestelmässä.
[[Ubuntu]]n [[live-CD]] on melko helposti mukautettavissa omaan käyttöön. Ubuntun liverompussa käytetään muokkaamattomia paketteja, joita voi asennetaa ja poistaa [[apt]]illa kuten tavallisessakin järjestelmässä.


Mukauttamisen tekee työlääksi kaksinkertainen kääriminen levykuviin. CD-imagen sisällä on squashfs:llä pakattu juuriosio. Lisäksi tietoa on kääritty mm. initrd:n sisään. Tässä ohjeessa neuvotaan kääreiden availu siten, että levytilaa kuluu niin vähän kuin mahdollista ja toki myös kääriminen takaisin valmiiksi levykuvaksi.
Mukauttamisen tekee työlääksi kaksinkertainen kääriminen [[levykuva|levykuviin]]. CD-levykuvan sisällä on [[squashfs]]:llä pakattu [[juuriosio]]. Lisäksi tietoa on kääritty mm. [[initrd]]:n sisään. Tässä ohjeessa neuvotaan kääreiden availu siten, että levytilaa kuluu niin vähän kuin mahdollista ja toki myös kääriminen takaisin valmiiksi levykuvaksi.


Lähteenä tässä ohjeessa on käytetty osoitteesta https://help.ubuntu.com/community/LiveCDCustomization löytyvää mukautusohjetta. Tässä ohjeessa käytetään lähdeartikkelista poiketen kopioinnin sijaan unionfs-moniliitoksia ja esitellään etäpelastuslevyn tekemistä.
Lähteenä tässä ohjeessa on käytetty osoitteesta https://help.ubuntu.com/community/LiveCDCustomization löytyvää mukautusohjetta. Tässä ohjeessa käytetään lähdeartikkelista poiketen kopioinnin sijaan [[unionfs]]-moniliitoksia ja esitellään etäpelastuslevyn tekemistä.


==Avaaminen mukauttamista varten==
==Avaaminen mukauttamista varten==


Oletetaan, että käytettävissäsi on Ubuntun levykuva. Tämä ohje on kirjoitettu Ubuntu Desktop-levyä silmällä pitäen, tosin ohje toiminee myös muihin casperia käyttäviin levyihin.
Oletetaan, että käytettävissäsi on Ubuntun levykuva. Tämä ohje on kirjoitettu Ubuntu Desktop -levyä silmällä pitäen, tosin ohje toiminee myös muihin [[casper]]ia käyttäviin levyihin.


Liitetään kaikki levyt muokkausoikeuksin
Liitetään kaikki levyt muokkausoikeuksin.


Keksi jokin paikka, jossa mukautusvaiheen väliaikaiset tiedostot säilytetään. Luo paikkaan hakemisto, esimerkiksi <tt>ubuntu-live</tt> ja siirry sinne. Suorita seuraavat komennot:
Keksi jokin paikka, jossa mukautusvaiheen väliaikaiset tiedostot säilytetään. Luo paikkaan hakemisto, esimerkiksi <tt>ubuntu-live</tt> ja siirry sinne. Suorita seuraavat komennot:


  mkdir -p live live-ro live-rw squashfs squashfs-ro squashfs-rw
  [[mkdir]] -p live live-ro live-rw squashfs squashfs-ro squashfs-rw
  mount -o loop ALKUPERÄINEN_ISO live-ro
  [[mount]] -o loop ALKUPERÄINEN_ISO live-ro
  mount -t unionfs -o dirs=live-rw:live-ro=ro none live
  mount -t unionfs -o dirs=live-rw:live-ro=ro none live
  mount -o loop -t squashfs live-ro/casper/filesystem.squashfs squashfs-ro/
  mount -o loop -t squashfs live-ro/casper/filesystem.squashfs squashfs-ro/
  mount -t unionfs -o dirs=squashfs-rw:squashfs-ro=ro none squashfs
  mount -t unionfs -o dirs=squashfs-rw:squashfs-ro=ro none squashfs


Komentojen seurauksena syntyy muokkausoikeuksilla varustetut hakemistot <tt>live</tt> ja <tt>squashfs</tt>. Hakemistossa <tt>live</tt> on varsinaisen liverompun juurihakemisto – eli se, joka näkyy, kun rompun laittaa koneeseen. Hakemistossa <tt>squashfs</tt> puolestaan on rompulta bootatun järjestelmän juurihakemisto, Esimerkiksi asennetut ohjelmat sijaitsevat squashfs-hakemistossa.
Komentojen seurauksena syntyvät [[tiedostojen oikeudet|muokkausoikeuksilla]] varustetut hakemistot <tt>live</tt> ja <tt>squashfs</tt>. Hakemistossa <tt>live</tt> on varsinaisen liverompun juurihakemisto – eli se, joka näkyy, kun rompun laittaa koneeseen. Hakemistossa <tt>squashfs</tt> puolestaan on rompulta käynnistetyn järjestelmän juurihakemisto, Esimerkiksi asennetut ohjelmat sijaitsevat squashfs-hakemistossa.


Seuraavaksi valmistellaan verkkoyhteydet ja chroot-ympäristö, jotta päästäisiin muokkaamaan liveromppua livenä. :-) Komennot ajetaan samasta hakemistosta kuin ylläolevat.
Seuraavaksi valmistellaan [[verkkoliitynnät|verkkoyhteydet]] ja [[chroot]]-ympäristö, jotta päästäisiin muokkaamaan liveromppua livenä. Komennot ajetaan samasta hakemistosta kuin ylläolevat.


  cp /etc/resolv.conf squashfs/etc/
  [[cp]] /etc/resolv.conf squashfs/etc/
  mount --bind /dev/ squashfs/dev
  mount --bind /dev/ squashfs/dev
  chroot squashfs
  chroot squashfs


Nyt eteen avautuva komentotulkki on live-cd:llä. Siellä on valmiina tarvittavat perusohjelmistot mm. komentotulkin käyttöä varten.
Nyt eteen avautuva [[komentotulkki]] on live-cd:llä. Siellä on valmiina tarvittavat perusohjelmistot mm. komentotulkin käyttöä varten.


Valmistellaan vielä ympäristöä lisäämällä välttämättömät pseudotiedostojärjestelmät ja asetetaan pari ympäristömuuttujaa välttämään ongelmia. Localen asettamisella pyritään välttämään mm. omasta koneesta periytyvien localeiden sivuvaikutukset.
Valmistellaan vielä ympäristöä lisäämällä välttämättömät pseudotiedostojärjestelmät ja asetetaan pari [[ympäristömuuttuja]]a välttämään ongelmia. [[Locale]]n asettamisella pyritään välttämään mm. omasta koneesta periytyvien localeiden sivuvaikutukset.


  mount -t proc none /proc
  mount -t proc none /proc
  mount -t sysfs none /sys
  mount -t sysfs none /sys
  export HOME=/root
  [[export]] HOME=/root
  export LC_ALL=C
  export LC_ALL=C


Rivi 46: Rivi 46:
Poistetaan tarpeettomat tiedostot ja poistutaan chroot-ympäristöstä:
Poistetaan tarpeettomat tiedostot ja poistutaan chroot-ympäristöstä:


  apt-get clean
  [[apt-get]] clean
  rm -rf /tmp/*
  [[rm]] -rf /tmp/*
  rm /root/.bash_history
  rm /root/.bash_history
  rm /etc/resolv.conf
  rm /etc/resolv.conf
  umount /proc
  [[umount]] [[proc-tiedostojärjestelmä|/proc]]
  umount /sys
  umount [[sys-tiedostojärjestelmä|/sys]]
  exit
  [[exit]]


Irroitetaan vielä dev-tiedostojärjestelmä chrootin ulkopuolelta:
Irrotetaan vielä [[laitetiedostot|dev-tiedostojärjestelmä]] chrootin ulkopuolelta:


  umount squashfs/dev
  umount squashfs/dev
Rivi 60: Rivi 60:
Nyt tehdään rutiinitoimenpiteitä, kuten päivitetään pakettilistaukset ja kapseloidaan squashfs-levykuva uudestaan. Viimeisin rivi vie eniten aikaa, koska se pakkaa juurihakemiston tiedostot squashfs-levykuvaksi cd:n levykuvan sisään.
Nyt tehdään rutiinitoimenpiteitä, kuten päivitetään pakettilistaukset ja kapseloidaan squashfs-levykuva uudestaan. Viimeisin rivi vie eniten aikaa, koska se pakkaa juurihakemiston tiedostot squashfs-levykuvaksi cd:n levykuvan sisään.


  chmod +w live/casper/filesystem.manifest
  [[chmod]] +w live/casper/filesystem.manifest
  chroot squashfs dpkg-query -W --showformat='${Package} ${Version}\n' >live/casper/filesystem.manifest
  chroot squashfs dpkg-query -W --showformat='${Package} ${Version}\n' >live/casper/filesystem.manifest
  cp live/casper/filesystem.manifest live/casper/filesystem.manifest-desktop
  cp live/casper/filesystem.manifest live/casper/filesystem.manifest-desktop
  sed -i '/ubiquity/d' live/casper/filesystem.manifest-desktop
  [[sed]] -i '/ubiquity/d' live/casper/filesystem.manifest-desktop
  rm live/casper/filesystem.squashfs
  rm live/casper/filesystem.squashfs
  mksquashfs squashfs live/casper/filesystem.squashfs -nolzma
  mksquashfs squashfs live/casper/filesystem.squashfs -no[[lzma]]


Saatoit ihmettelit yllä, että miten levykuva voidaan noin vain poistaa, vaikka se on vielä liitettynä. Tämä onnistuu, koska vanha squashfs on mountattu live-ro-hakemistosta, eikä live-hakemistosta. Kyseessä on siis käytännössä eri tiedosto, vaikka jakavatkin saman levysijainnin.
Saatoit ihmetellä yllä, että miten levykuva voidaan noin vain poistaa, vaikka se on vielä liitettynä. Tämä onnistuu, koska vanha squashfs on [[mount]]attu live-ro-hakemistosta, eikä live-hakemistosta. Kyseessä on siis käytännössä eri tiedosto, vaikka jakavatkin saman levysijainnin.


Tässä vaiheessa voit muokata levyn nimen haluamaksesi tiedostosta <tt>live/README.diskdefines</tt>.
Tässä vaiheessa voit muokata levyn nimen haluamaksesi tiedostosta <tt>live/README.diskdefines</tt>.


Lopuksi muodostetaan md5-summat uudestaan.  
Lopuksi muodostetaan [[MD5|md5]]-summat uudestaan.  


  rm live/md5sum.txt
  rm live/md5sum.txt
  (cd live && find . -type f -print0 | xargs -0 md5sum > md5sum.txt)
  (cd live && [[find]] . -type f -print0 | [[xargs]] -0 [[md5sum]] > md5sum.txt)


Nyt luodaan lopulta uusi levykuva. Muokkaa halutessasi mkisofs:n <tt>-V</tt>-parametrin määrittelemää levynnimeä ja uuden levykuvan tiedostonnimeä.
Nyt luodaan lopulta uusi levykuva. Muokkaa halutessasi mkisofs:n <tt>-V</tt>-parametrin määrittelemää levynnimeä ja uuden levykuvan tiedostonnimeä.


  cd live
  cd live
  mkisofs -r -V "ZouppenRoot" -cache-inodes -J -l -b isolinux/isolinux.bin -c isolinux/boot.cat -no-emul-boot -boot-load-size 4 -boot- info-table -o ../UUSI_ISO.iso .
  [[mkisofs]] -r -V "ZouppenRoot" -cache-inodes -J -l -b isolinux/isolinux.bin -c isolinux/boot.cat \
  -no-emul-boot -boot-load-size 4 -boot- info-table -o ../UUSI_ISO.iso .
  cd ..
  cd ..


Irroitetaan mukauttamisen aikaiset tiedostojärjestelmät:
Irrotetaan mukauttamisen aikaiset tiedostojärjestelmät:


  umount live squashfs squashfs-ro live-ro
  umount live squashfs squashfs-ro live-ro


Valmista tuli! Lopuksi levyllesi jäi notkumaan vajaan gigatavun verran väliaikaisia tiedostoja. Hakemistossa <tt>live-rw</tt> on muutokset alkuperäiseen liveromppuun verrattuna (eniten tilaa vie uusi squashfs-levykuva). Hakemistossa <tt>squashfs-rw</tt> sen sijaan on muutokset valmiin live-ympäristön tiedostojärjestelmässä. Voit säilyttää ne myöhempiä muokkauksia varten tai tuhota heti. Mikäli säilytät ne, voit ottaa ympäristön käyttöön täsmälleen samoilla komennoilla, jotka voit näppärästi kasata vaikka skriptiksi.
Valmista tuli! Lopuksi levyllesi jäi notkumaan vajaan gigatavun verran väliaikaisia tiedostoja. Hakemistossa <tt>live-rw</tt> on muutokset alkuperäiseen liveromppuun verrattuna (eniten tilaa vie uusi squashfs-levykuva). Hakemistossa <tt>squashfs-rw</tt> sen sijaan on muutokset valmiin live-ympäristön tiedostojärjestelmässä. Voit säilyttää ne myöhempiä muokkauksia varten tai tuhota heti. Mikäli säilytät ne, voit ottaa ympäristön käyttöön täsmälleen samoilla komennoilla, jotka voit näppärästi kasata vaikka [[bash-skriptaus|skriptiksi]].
 
Nyt voit [[Levyn_polttaminen|polttaa levykuvan cd:lle]] mieluisimmalla ohjelmallasi.


==Mukauttaminen==
==Mukauttaminen==


Mikäli tarvitset lisää tilaa Live-CD:lle, voit poistaa tarpeettomia paketteja. Jotta pystyt polttamaan levyn tavalliselle rompulle, ei lopullisen levykuvan koko saa kasvaa 700 megatavun yli.
Mikäli tarvitset lisää tilaa live-CD:lle, voit poistaa tarpeettomia paketteja. Jotta pystyt polttamaan levyn tavalliselle rompulle, ei lopullisen levykuvan koko saa kasvaa 700 megatavun yli.


Paketit kannattaa poistaa käyttäen purgea, jolloin myös asetustiedostot poistuvat. Esimerkiksi näin:
Paketit kannattaa poistaa käyttäen <tt>purge</tt>a, jolloin myös asetustiedostot poistuvat. Esimerkiksi näin:


  apt-get remove --purge openoffice.org-core gimp gimp-data
  apt-get remove --purge [[openoffice.org]]-core [[gimp]] gimp-data


Hyvän käsityksen kunkin paketin tilan kulutuksesta saa tällaisella virityksellä:
Hyvän käsityksen kunkin paketin tilan kulutuksesta saa tällaisella virityksellä:
  dpkg-query -W --showformat='${Installed-Size} ${Package}\n' | sort -nr | less
  [[dpkg|dpkg-query]] -W --showformat='${Installed-Size} ${Package}\n' | sort -nr | less


Voit muokata tarvittaessa <tt>/etc/apt/sources.list</tt> -tiedostoa esimerkiksi ottamalla käyttöön universe-paketit. Voit samalla päivittää järjestelmän uusimpaan versioon:
Voit muokata tarvittaessa <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> -tiedostoa esimerkiksi ottamalla käyttöön universe-paketit. Voit samalla päivittää järjestelmän uusimpaan versioon:


  apt-get update
  apt-get update
Rivi 106: Rivi 109:
===Etäpelastuslevy===
===Etäpelastuslevy===


ssh-kustomointi
Mikäli pelastettavan koneen luo ei pääse fyysisesti, mutta se on liitetty verkkoon, on mahdollisuus käyttää etäpelastusta. Tässä neuvotaan live-CD:n mukauttaminen automaattiseksi etäkäyttölevyksi, joka avaa tarvittavat palvelut etäkäyttöä varten ja muodostaa palomuurin ohittavat tunnelit.
  apt-get install openssh-server autossh
 
cd ~/.ssh
Tätä käyttääksesi tarvitset:
* tunnukset kiinteällä hostnamelle varustetulle palvelimelle
* live-cd avattuna mukauttamista varten (sivun alussa ohjeet)
* oman julkisen [[ssh]]-avaimesi (voit luoda ssh-keygenillä)
 
Annetaan seuraavat komennot chrootissa, joka asetettiin sivun alun ohjeiden mukaan. Asennetaan [[ssh]]-palvelin ja [[autossh]]. Autossh on universe-pakettilähteessä, joten ota se käyttöön ennen tätä.
 
  apt-get install [[openssh]]-server autossh
 
Muodostetaan liverompulle ssh-avain. Anna ohjelman tallentaa tiedostot oletussijainteihin.
 
  ssh-keygen
  ssh-keygen


kopioi authorized_keys -tiedostoon oma julkinen avaimesi
Kopioi <tt>~/.ssh/authorized_keys</tt> -tiedostoon oman julkisen avaimesi rivi. Se löytyy usein kotikoneesi tiedostosta <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt>.
kopioi id_rsa.pub ssh-palvelimelle authorized_keysiin
 
lisää tiedostoon /etc/rc.local seuraavaa
Jotta pääset käyttämään kaksisuuntaista tunnelia, tarvitset myös toisensuuntaisen avaimenvaihdon. Kopioi liverompun tiedosto <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt> käyttämäsi palvelimen kotihakemistosi tiedoston <tt>~/.ssh/authorized_keys</tt> loppuun. Tällöin liverompun käyttäjä pääsee myös kirjautumaan käyttämällesi palvelimellei. Tässä on siis potentiaalinen tietoturva-aukko myös tähän suuntaan. Sen välttämisestä on lopussa ohjeita.
 
Muokataan tiedostoa <tt>/etc/rc.local</tt> ja lisätään ennen riviä <tt>exit 0</tt> seuraavat rivit. Korvaa sana <tt>tunnus@hostname</tt> käyttämäsi palvelimen tiedoilla ja numerot <tt>8020</tt> ja <tt>8022</tt> käyttämilläsi palvelimen vapailla porteilla. Ensin mainittua porttia seuraavaksi suuremman portin on myös oltava vapaana, jotta tunneli toimisi.


  export AUTOSSH_GATETIME=0
  export AUTOSSH_GATETIME=0
  export AUTOSSH_POLL=60
  export AUTOSSH_POLL=60
  autossh -M AUTOSSHPORTTI -qf -4Ng -R SSHPORTTI:127.0.0.1:22 tunnus@hostname
  autossh -M 8020 -qf -4Ng -R 8022:127.0.0.1:22 tunnus@hostname
 
Jotta palvelimen rivi tallentuu liverompun <tt>known-hosts</tt>-tiedostoon, täytyy yhdistää yhden kerran ja sanoa 'yes'. Sisälle pitäisi päästä ilman salasanaa, jos kaikki on kunnossa.
[[ssh]] -4 tunnus@hostname
 
====Palvelimen asetukset====
 
Jotta etäpelastettavan koneen rompulla ei päästäisi käsiksi tiedostoihin palvelimella tai tekemään mitään muuta kuin porttiohjauksia, tarvitaan muokata riviä, joka on lisätty käytetyn tunnuksen tiedostoon <tt>~/.ssh/authorized_keys</tt>. Lisätään etäpelastuslevyn julkisen avaimen rivin alkuun:
 
command="/bin/[[false]]",no-agent-forwarding,no-X11-forwarding,no-pty
 
Mikäli halutaan, että palvelimen kautta voidaan ottaa suora yhteys ylläpidettävään koneeseen, täytyy säätää palvelimen asetuksia roottina. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, tunneliin voidaan yhdistää vain suoraan palvelimen komentoriviltä yhdistämällä [[localhost]]iin.
 
Muokkaa palvelimen tiedostoa <tt>/etc/ssh/sshd_config</tt> ja lisää loppuun rivi (huomaa tabulaattorisisennys ja korvaa <tt>tunnus</tt> oikealla):
Match User tunnus
GatewayPorts yes
 
====Yhdistäminen ja pelastaminen====
 
Kun etäpelastustehtävä tulee, pyydä vaikkapa puhelimitse pelastettavaa konetta bootattavaksi polttamasi cd:n kera. Mikäli kone saa yhteyden verkkoon, pitäisi tunnelinkin olla ylhäällä. Mikäli et poistanut pelastuslevyltä [[Firefox]]ia, kokemattomankin etäkäyttäjänkin on helppo varmistaa netin toimiminen sillä.
 
Voit muodostaa yhteyden koneeseen seuraavasti (korvaa palvelimen nimi ja portti, jätä <tt>root</tt>:
 
ssh -p 8022 root@palvelin
 
Onnea. Olet etäyhteydessä. Voit liittää tietokoneen levyjä, lukea lokeja ja alkaa etsimään vikaa. Jos kyseessä on vaikkapa kiukutteleva [[Windows]]-kone, voit ottaa tiedot etänä talteen ja käynnistää Ubuntun asennuksen!


MUISTA kokeilla yhdistämistä ensin! Saadaan siten known-hostsiin rivi
==Muuta mukautettavaa==


==EXTRAA==
Käynnistyskuvan voi vaihtaa piirtämällä vanhan <tt>live/isolinux/splash.pcx</tt>-kuvan pohjalta uuden ja
muuntamalla sen oikeaan muotoon. Tallenna muokkaamasi kuva sekä pcx- että raw ppm-muodoissa. Tämä näyttää toimivan, vaikka <tt>ppmtolss16</tt> valittaa liian isosta väripaletista. Komenna (korvaa <tt>UUSIKUVA</tt> kuvan polulla):
ppmtolss16 '#ffffff=7' < UUSIKUVA.ppm > live/isolinux/splash.rle
[[cat]] UUSIKUVA.pcx > live/isolinux/splash.pcx


kuvan muokkaus, toimii vaikka valittaa
Rompulta käynnistettäessä ruudulle listautuu valtaisa määrä kieliä, joista yleensä vain suomi ja englanti lienevät tarpeellisia. Voit siivota tarpeettomat kielet poistamalla rivejä tiedostosta <tt>live/isolinux/langlist</tt>.
ppmtolss16 '#ffffff=7' < ~joell/kuvia/ubunturootkit-splash.ppm > live/isolinux/splash.rle
cat ~joell/kuvia/ubunturootkit-splash.pcx > live/isolinux/splash.pcx


turhien kielten poisto alkulistasta
[[Luokka:Ohjeet]]
live/isolinux/langlist
[[Luokka:Ubuntu]]
4 316

muokkausta

Navigointivalikko