Ero sivun ”Palvelimet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(palautus 84.231.96.26:n tekemään muokkaukseen) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Laitteistopuoleltaan palvelin yleensä poikkeaa jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. Palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat: | |||
* [[SMP|Monta rinnakkaista prosessoria]] | |||
* Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli [[RAID]] | |||
* [[SCSI]] | |||
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan formatoida koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli. | |||
= Linkkejä = | |||
[[Palvelinohjelmat]] | |||
Versio 9. lokakuuta 2005 kello 16.47
Laitteistopuoleltaan palvelin yleensä poikkeaa jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. Palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:
- Monta rinnakkaista prosessoria
- Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli RAID
- SCSI
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan formatoida koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.