Ero sivun ”MPD” versioiden välillä
p (Katso myös) |
p (oli se sittenkin noin) |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
[[man]] mpd.conf | [[man]] mpd.conf | ||
Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla | Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla | ||
/etc/init.d/mpd | /etc/init.d/mpd create-db | ||
tai BSD-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä komennolla | tai BSD-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä komennolla | ||
/etc/rc.d/mpd | /etc/rc.d/mpd create-db | ||
Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla | Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla | ||
/etc/init.d/mpd | /etc/init.d/mpd create-db | ||
tai | tai | ||
/etc/rc.d/mpd | /etc/rc.d/mpd create-db | ||
Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin ([[init]]) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä. | Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin ([[init]]) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä. | ||
Versio 9. tammikuuta 2010 kello 01.17
Music Player Daemon eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt musiikkisoitin. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten edustaohjelmien kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee MP3-, Ogg Vorbis-, FLAC-, AAC-, mod- ja wav-formaatteja.
Käyttöönotto
MPD löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä mpd. Esimerkiksi Arch Linuxissa se asentuisi komennolla
pacman -S mpd
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä pääkäyttäjänä vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.
Ajaminen pääkäyttäjänä
Aluksi kopioidaan esimerkki asetustiedosto /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.
Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit
playlist_directory "/var/lib/mpd/playlists" db_file "/var/lib/mpd/mpd.db" log_file "/var/log/mpd/mpd.log" error_file "/var/log/mpd/mpd.error" state_file "/var/lib/mpd/mpdstate"
Lisäksi rivin
#user "mpd"
alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina. Rivillä music_directory määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi
music_directory "/home/carl-gustaf/min.musik"
Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava symbolinen linkki määritellyn hakemiston alle. Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla
man mpd.conf
Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla
/etc/init.d/mpd create-db
tai BSD-tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä komennolla
/etc/rc.d/mpd create-db
Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla
/etc/init.d/mpd create-db
tai
/etc/rc.d/mpd create-db
Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin (init) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.
Ajaminen tavallisena käyttäjänä
Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisenä käyttäjän ajettaessa löytyä rivit
music_directory "/polku/musiikkihakemistoosi" playlist_directory "~/playlists" db_file "~/mpd.db" log_file "~/mpd.log" error_file "~/mpd.error" pid_file "~/.mpd.pid" state_file "~/.mpd.state" user "mpd" bind_to_address "127.0.0.1"
~-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.
Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla
useradd mpd -s /bin/false mkdir -p /home/mpd/playlists chown -R mpd:mpd /home/mpd gpasswd -a mpd audio
Sitten luodaan tietokanta ja käynnistetään mpd komennolla
/etc/init.d/mpd start-create-db && /etc/init.d/mpd start
tai
/etc/rc.d/mpd start-create-db && /etc/rc.d/mpd start
jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä. Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.
Käyttöliittymät
Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen mpc. Tämän lisäksi on saatavilla ncurses-pohjainen ncmpc sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten python- ja GTK-pohjainen Sonata ja Ario sekä GNOMElle tarkoitettu gmpc.
Käyttö verkon yli
Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat bind_to_address ja port. Asetus
bind_to_address "127.0.0.1"
sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas
bind_to_address "any"
sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta. Rivi
port "6600"
määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.
Mpc
Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla MPD_HOST ja MPD_PORT.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Kotisivu
- Wiki
- Lista käyttöliittymistä
- Keskustelufoorumi
- Mikrobitin nettijatkot - Linuxista mediakone osa 1