Ero sivun ”Softlanding Linux System” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
SLS (''Softlanding Linux System'') oli vuonna 1992 perustettu, ensimmäinen todellinen Linux jakelupaketti ja ainoana sellaisena suosittu vaikkakin buginen. Moni käyttäjä siirtyi käyttämään [[Slackware|Slackwarea]] joka oli jatkokehitystä SLS:stä ja siten SLS:n suosio jäi lyhytaikaiseksi. | SLS (''Softlanding Linux System'') oli vuonna 1992 perustettu, ensimmäinen todellinen Linux jakelupaketti ja ainoana sellaisena suosittu vaikkakin buginen. Moni käyttäjä siirtyi käyttämään [[Slackware|Slackwarea]] joka oli jatkokehitystä SLS:stä ja siten SLS:n suosio jäi lyhytaikaiseksi. | ||
SLS:n asennus oli käytännössä käsityötä, kaikki asennusaikaiset vaiheet kuten levyosointi tehtiin käsin komentorivityökaluilla. Ainoastaan levysarjojen - jotka sisälsivät ohjelmat - asennus oli automaattista, joskin interaktiivista. Levyt olivat käytännössä monimediaisia tar-arkistoja ja sen aikaisilla 1,44Mb korpuilla niiden käyttö oli työlästä. Jakelun asentaminen vaati muovikassillisen levyjä ja ensimmäisellä asennuskerralla yleensä löytyi useita viallisia levyjä joiden takia asennus keskeytyi ja korput piti siirtää uudelleen modeemilla/muovikassilla paremman yhteyden päästä. | SLS:n asennus oli käytännössä käsityötä, kaikki asennusaikaiset vaiheet kuten levyosointi tehtiin käsin komentorivityökaluilla. Ainoastaan levysarjojen - jotka sisälsivät ohjelmat - asennus oli automaattista, joskin interaktiivista. Levyt olivat käytännössä monimediaisia tar-arkistoja ja sen aikaisilla 1,44Mb korpuilla niiden käyttö oli työlästä. Jakelun asentaminen vaati muovikassillisen levyjä ja ensimmäisellä asennuskerralla yleensä löytyi useita viallisia levyjä joiden takia asennus keskeytyi ja rikkinäiset korput piti siirtää uudelleen modeemilla/muovikassilla paremman yhteyden päästä. | ||
Varsinaista ohjelmistohallintaa ei ollut, ei deb eikä RPM paketteja. Asennuksessa tar-arkisto vain purettiin juureen ja itse tar-mediassa oli ainoa listaus asennetuista tiedostoista - sekin hankalasti usealla hitaalla korpulla joten sitä ei käytännössä käytetty. Osittaisten ohjelmien päivittäminen tuli tehdä käsin ja binäärien ym tiedostojen asennus tehtiin suoraan järjestelmään. Systeemin sekoittaminen oli aika todennäköistä varsinkin isommissa päivityksissä kuten a.out-binääriformaatista siirtyminen ELF-formaattiin joka käytännössä käsitti kääntäjien, glibc:n jne ydinkomponenttien vaihtamisen lennosta. | Varsinaista ohjelmistohallintaa ei ollut, ei deb eikä RPM paketteja. Asennuksessa tar-arkisto vain purettiin juureen ja itse tar-mediassa oli ainoa listaus asennetuista tiedostoista - sekin hankalasti usealla hitaalla korpulla joten sitä ei käytännössä käytetty. Osittaisten ohjelmien päivittäminen tuli tehdä käsin ja binäärien ym tiedostojen asennus tehtiin suoraan järjestelmään. Systeemin sekoittaminen oli aika todennäköistä varsinkin isommissa päivityksissä kuten a.out-binääriformaatista siirtyminen ELF-formaattiin joka käytännössä käsitti kääntäjien, glibc:n jne ydinkomponenttien vaihtamisen lennosta. | ||
Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 15.37
SLS (Softlanding Linux System) oli vuonna 1992 perustettu, ensimmäinen todellinen Linux jakelupaketti ja ainoana sellaisena suosittu vaikkakin buginen. Moni käyttäjä siirtyi käyttämään Slackwarea joka oli jatkokehitystä SLS:stä ja siten SLS:n suosio jäi lyhytaikaiseksi.
SLS:n asennus oli käytännössä käsityötä, kaikki asennusaikaiset vaiheet kuten levyosointi tehtiin käsin komentorivityökaluilla. Ainoastaan levysarjojen - jotka sisälsivät ohjelmat - asennus oli automaattista, joskin interaktiivista. Levyt olivat käytännössä monimediaisia tar-arkistoja ja sen aikaisilla 1,44Mb korpuilla niiden käyttö oli työlästä. Jakelun asentaminen vaati muovikassillisen levyjä ja ensimmäisellä asennuskerralla yleensä löytyi useita viallisia levyjä joiden takia asennus keskeytyi ja rikkinäiset korput piti siirtää uudelleen modeemilla/muovikassilla paremman yhteyden päästä.
Varsinaista ohjelmistohallintaa ei ollut, ei deb eikä RPM paketteja. Asennuksessa tar-arkisto vain purettiin juureen ja itse tar-mediassa oli ainoa listaus asennetuista tiedostoista - sekin hankalasti usealla hitaalla korpulla joten sitä ei käytännössä käytetty. Osittaisten ohjelmien päivittäminen tuli tehdä käsin ja binäärien ym tiedostojen asennus tehtiin suoraan järjestelmään. Systeemin sekoittaminen oli aika todennäköistä varsinkin isommissa päivityksissä kuten a.out-binääriformaatista siirtyminen ELF-formaattiin joka käytännössä käsitti kääntäjien, glibc:n jne ydinkomponenttien vaihtamisen lennosta.
Linuxin ollessa vielä marginaalinen järjestelmä, monen ohjelman käännösjärjestelmä ei tukenut sitä ja siten softien käsin kääntäminen oli työläämpää kuin nykyään.
Nykynormeihin verrattuna järjestelmä oli suppea, sekava ja altis rikkoontumiselle, mutta suuren käsityön takia ylläpitäjälleen opettava. Nykyjakeluista lähinnä SLS:ää lienee Gentoo, joskin sekin on pidemmälle tuotteistettu ja lähestymistapa on enemmän tuttu BSD:stä.
Katso myös
Aiheesta muualla
- wikipedia.org SLS - Softlanding Linux System.