Ero sivun ”Konsoli” versioiden välillä
LP (keskustelu | muokkaukset) (uusi artikeli, osittain terminaaliemulaattorista lainattua) |
|||
| (3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Konsoli''', <tt>/dev/console</tt>, on tietokoneen paikallinen näyttö ja näppäimistö (tms. laitteet), joilla konetta voi käsitellä myös esimerkiksi [[GNU/ | ''Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin konsoli-käsitteeseen. Monesti konsolista puhuttaessa tarkoitetaan hieman virheellisesti [[komentorivi]]ä.'' | ||
'''Konsoli''', <tt>/dev/console</tt>, on tietokoneen paikallinen näyttö ja näppäimistö (tms. laitteet), joilla konetta voi käsitellä myös esimerkiksi [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|käynnistymisen]] aikana tai [[yhden käyttäjän tila]]ssa [[komentorivi]]ltä. [[wikipedia:fi:PC|PC-tietokoneella]] ja työasemalla konsolina toimii yleensä tietokoneen oma näyttö ja näppäimistö, mutta konsoli voi myös olla esimerkiksi [[pääte]]. Ydin lähettää usein virheilmoituksensa lokien lisäksi konsolille. | |||
==Virtuaalikonsolit == | ==Virtuaalikonsolit == | ||
| Rivi 7: | Rivi 9: | ||
==Konsoli X:ssä== | ==Konsoli X:ssä== | ||
Konsolin ollessa [[X|graafisessa tilassa]] paikallinenkaan käyttäjä ei näe konsolille tekstimuodossa lähetettyjä virheilmoituksia. Siksi joissakin järjestelmissä yksi pääte-emulaattori-ikkuna on varattu tähän käyttöön. | |||
[[KDE]]:n [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattori]] on nimeltään "[[konsole]]", mutta sillä ei ole sen suurempaa yhteyttä konsoliin kuin muillakaan pääte-emulaattoreilla. | [[KDE]]:n [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattori]] on nimeltään "[[konsole]]", mutta sillä ei ole sen suurempaa yhteyttä konsoliin kuin muillakaan [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreilla]]. | ||
== Pääte konsolina == | == Pääte konsolina == | ||
Linux voi käyttää myös sarjakaapelilla kytkettyä päätettä tai pääte-emulaattoria konsolina. Pääte on yleensä varmempitoiminen ja konetta voi hallita, tai ainakin virheilmoituksia lukea, senkin jälkeen kun virtuaalikonsolit ovat lakanneet toimimasta esimerkiksi näytönohjainajurin virheen vuoksi. Päätteen kytkemisestä kerrotaan | Linux voi käyttää myös sarjakaapelilla kytkettyä päätettä tai pääte-emulaattoria konsolina. Pääte on yleensä varmempitoiminen ja konetta voi hallita, tai ainakin virheilmoituksia lukea, senkin jälkeen kun virtuaalikonsolit ovat lakanneet toimimasta esimerkiksi näytönohjainajurin virheen vuoksi. Päätteen kytkemisestä kerrotaan artikkelissa [[sarjaterminaali]]. | ||
Kun pääte on kytkettynä, sen voi asettaa toimimaan konsolina yksin tai kulloisenkin virtuaalikonsolin ohessa. Jos konsoleja on määritelty useampia, vain yksi niistä toimii joka suhteessa konsolina. | Kun pääte on kytkettynä, sen voi asettaa toimimaan konsolina yksin tai kulloisenkin virtuaalikonsolin ohessa. Jos konsoleja on määritelty useampia, vain yksi niistä toimii joka suhteessa konsolina. | ||
Nykyinen versio 26. elokuuta 2012 kello 15.17
Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin konsoli-käsitteeseen. Monesti konsolista puhuttaessa tarkoitetaan hieman virheellisesti komentoriviä.
Konsoli, /dev/console, on tietokoneen paikallinen näyttö ja näppäimistö (tms. laitteet), joilla konetta voi käsitellä myös esimerkiksi käynnistymisen aikana tai yhden käyttäjän tilassa komentoriviltä. PC-tietokoneella ja työasemalla konsolina toimii yleensä tietokoneen oma näyttö ja näppäimistö, mutta konsoli voi myös olla esimerkiksi pääte. Ydin lähettää usein virheilmoituksensa lokien lisäksi konsolille.
Virtuaalikonsolit[muokkaa]
Linuxissa koneen omaa näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä voi käyttää monesta rinnakkaisesta sessiosta, joiden välillä voi vaihtaa (esimerkiksi) näppäinyhdistelmällä CTRL-ALT-Fx, jossa Fx on jokin funktionäppäimistä. Näin konetta voi käyttää ikään kuin sillä olisi useampi näyttö ja näppäimistö. /dev/console viittaa kulloinkin aktiivisena olevaan virtuaalikonsoliin.
Konsoli X:ssä[muokkaa]
Konsolin ollessa graafisessa tilassa paikallinenkaan käyttäjä ei näe konsolille tekstimuodossa lähetettyjä virheilmoituksia. Siksi joissakin järjestelmissä yksi pääte-emulaattori-ikkuna on varattu tähän käyttöön.
KDE:n pääte-emulaattori on nimeltään "konsole", mutta sillä ei ole sen suurempaa yhteyttä konsoliin kuin muillakaan pääte-emulaattoreilla.
Pääte konsolina[muokkaa]
Linux voi käyttää myös sarjakaapelilla kytkettyä päätettä tai pääte-emulaattoria konsolina. Pääte on yleensä varmempitoiminen ja konetta voi hallita, tai ainakin virheilmoituksia lukea, senkin jälkeen kun virtuaalikonsolit ovat lakanneet toimimasta esimerkiksi näytönohjainajurin virheen vuoksi. Päätteen kytkemisestä kerrotaan artikkelissa sarjaterminaali.
Kun pääte on kytkettynä, sen voi asettaa toimimaan konsolina yksin tai kulloisenkin virtuaalikonsolin ohessa. Jos konsoleja on määritelty useampia, vain yksi niistä toimii joka suhteessa konsolina.
Myös käynnistyslataajat Grub ja LILO osaavat käyttää päätettä konsolina, joissakin koneissa myös BIOS tai vastaava ohjelma.