GNU LGPL

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

GNU LGPL eli GNU Lesser General Public License on melko yleisesti etenkin ohjelmakirjastojen kanssa käytetty lisenssi. Se on muuten samanlainen kuin GPL, mutta sallii ohjelman liittämisen osaksi toista, eri lisenssin alaista ohjelmaa. Näin esimerkiksi ohjelmakirjasto voi olla LGPL-lisensoitu, mutta sitä käyttävien ohjelmien ei tarvitse olla.

LGPL:n tarkoitus oli mahdollistaa vapaiden kirjastojen käyttö myös silloin kun järjestelmässä käytetään suljettuja ohjelmia. Lisenssin kehittäjä FSF suosittelee nykyään, että lisätoiminnallisuutta tarjoavat kirjastot lisensoidaan GPL:llä (tähän liittyen nimestä muutettiin "library" "lesser"-sanaksi). Lisenssiä käyttää esimerkiksi Wine ja GNU libc, mutta ei esimerkiksi GNU readline.

LGPL-lisensoitua ohjelmaa saa levittää samoin kuin GPL:n alaista ohjelmaa. Lisenssi sisältää joukon ohjeita siitä, miten pitää menetellä, kun LGPL:n alaista kirjastoa tai ohjelmaa käyttää osana muulla lisenssillä levitettävää ohjelmaa. Määräysten henki on, että LGPL:ää saa käyttää muun ohjelman osana, mutta vain niin että LGPL-osat ovat jatkossakin, tämänkin ohjelman yhteydessä käytettyinä, mahdollista päivittää tai muuntaa omia tarpeita vastaaviksi ja että mahdolliset parannukset kirjastoon eivät ole riippuvaisia suljetusta ohjelmasta. LGPL- ja GPL-lisenssit pitää toimittaa ohjelman mukana vaikka itse LGPL-ohjelmaa ei levittäisikään ja sen käyttö on yleensä mainittava asianmukaisesti.

LGPL-kirjastoa käytettäessä oman suljetun koodin ohjelman kanssa kannattaa tutustua lisenssiin tarkemmin. Erilaisia erikoistapauksia on runsaasti ja lisenssi vaatii tiettyjä muodollisuuksia.

Katso myös

• Wikipedian LGPL-artikkeli