Ero sivun ”RAID” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (Luokka:Osiot) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
RAID (Redundant Array of Inexpensive Disks) on tekniikka, jonka avulla useita kiintolevyjä voidaan järjestää näkymään käyttöjärjestelmälle yhtenä levynä, joka on isompi, nopeampi ja/tai luotettavampi kuin sen muodostavat osat. Linux tukee useita erilaisia RAID-laitteita, ja kernelistä löytyy myös ohjelmistopohjainen RAID-toteutus, josta lisätietoa sivulla [[Ohjelmistopohjainen RAID]]. | '''RAID''' (''Redundant Array of Inexpensive Disks'') on tekniikka, jonka avulla useita kiintolevyjä voidaan järjestää näkymään käyttöjärjestelmälle yhtenä levynä, joka on isompi, nopeampi ja/tai luotettavampi kuin sen muodostavat osat. Linux tukee useita erilaisia RAID-laitteita, ja kernelistä löytyy myös ohjelmistopohjainen RAID-toteutus, josta lisätietoa sivulla [[Ohjelmistopohjainen RAID]]. | ||
==RAID-laitteisto== | |||
Useissa kuluttajatasoisissa emolevyissä ja levyohjainkorteissa kerrotaan olevan RAID-ohjain, jolloin useimmissa tapauksissa on kyse ohjelmistopohjaisesta ratkaisusta. Erotus näiden toteutusten ja todellisten RAID-laitteiden kanssa ei Windows-käytössä välttämättä tule selväksi, sillä RAID-toiminnallisuus on toteutettu kyseisten levyohjainten ajureissa. Sillon Linuxin kanssa on tarpeellista käyttää dmraid-ajuria, joka osaa jäljitellä kyseisten laitteiden Windows-ajureiden toiminnallisuutta. | |||
Todelliset laitteistolla toimivat RAID-ohjaimet ("rauta-RAIDit") ovat useimmiten hyvin tuettuja Linuxissa. Levyohjainta ostaessa kannattaa selvittää ohjaimen piirisarjan toimivuus Linuxissa ennen ostosta. | |||
==RAID-tasot== | |||
Raid-tasoja on nollasta kuuteen joista yleisimpiä ovat 0, 1 ja 5 sekä 0:n ja 1:n kombinaatiot. Lisäksi on joitain välitasoja, joiden ratkaisut ovat kaupallisia ja lisensoituja. | Raid-tasoja on nollasta kuuteen joista yleisimpiä ovat 0, 1 ja 5 sekä 0:n ja 1:n kombinaatiot. Lisäksi on joitain välitasoja, joiden ratkaisut ovat kaupallisia ja lisensoituja. | ||
==0-taso== | ===0-taso=== | ||
0-taso ei tarjoa lisäsuojaa vaan pelkästään nopeutta ja kapasiteettia. 0-tason RAID-ratkaisu on turvattomampi kuin vastaavat yksittäiset levyt. | |||
0-tason toteuttamiseen on kaksi erilaista lähestymistapaa, striped ja spanned. Striped-toteutuksella kirjoitetaan eri blockeja eri levyille ja saadaan näin nopeampaa levyn käsittelyä. Spanned-toteutuksella kirjoitetaan dataa levylle niin kauan kuin tilaa riittää ja jatketaan seuraavalle levylle pakassa kun edelliseltä loppuu tila. | |||
0- | 0-tason RAID antaa teoriassa kaksinkertaiset luku- ja kirjoitusnopeudet. Stripedilla näin tapahtuu kaikissa tilanteissa. Spannedilla hyöty saadaan vain tilanteissa, joissa käytetään eri levyillä sijaitsevia tiedostoja samanaikaisesti. Spanned on jossain määrin turvallisempi. Jos yksi levyistä hajoaa, Stripedilla kaikki tieto katoaa mutta Spannedilla menetetään vain hajonneelle levylle sijoitettu data. | ||
===1-taso=== | |||
1-taso tarkoittaa peilaamista, eli siinä on kahden levyn pakkoja niin että noilla kahdella levyllä on aina sama sisältö kummallakin, eli jos toinen hajoaa niin periaatteessa mitään ei katoa. | |||
1- | 1-tason RAID teoriassa tuplaa lukunopeuden. Kirjoitusnopeus pysyy samana kuin yksittäisessä levyssä. | ||
==Pariteettiratkaisut== | ===Pariteettiratkaisut=== | ||
5-taso on pariteettiin perustuva, siinä on oltava vähintään kolme levyä joista yksi saa hajota jolloin tuon pariteetin avulla voidaan kahdesta jäljelle jääneestä muodostaa sisältö kolmannelle levylle. | 5-taso on pariteettiin perustuva, siinä on oltava vähintään kolme levyä joista yksi saa hajota jolloin tuon pariteetin avulla voidaan kahdesta jäljelle jääneestä muodostaa sisältö kolmannelle levylle. | ||
| Rivi 21: | Rivi 30: | ||
6-taso toimii lähes identtisesti 5-tason kanssa. Siinä laskentaan kaksi pariteettiarvoa yhden sijasta . Vähimmäisvaatimus on neljä levyä, ja rakenne kestää kahden levyn hajoamisen. | 6-taso toimii lähes identtisesti 5-tason kanssa. Siinä laskentaan kaksi pariteettiarvoa yhden sijasta . Vähimmäisvaatimus on neljä levyä, ja rakenne kestää kahden levyn hajoamisen. | ||
==Kombinaatiot== | ===Kombinaatiot=== | ||
0+1 ja 1+0 ovat nimiensä mukaisesti 0-tason ja 1-tason kombinaatioita, ensimmäisessä tehdään ensin 0-tason raid jonka levyt sitten peilataan 1-tason raidilla, ja jälkimmäisessä järjestys on päinvastainen. | 0+1 ja 1+0 ovat nimiensä mukaisesti 0-tason ja 1-tason kombinaatioita, ensimmäisessä tehdään ensin 0-tason raid jonka levyt sitten peilataan 1-tason raidilla, ja jälkimmäisessä järjestys on päinvastainen. | ||
Nykyinen versio 18. helmikuuta 2016 kello 14.44
RAID (Redundant Array of Inexpensive Disks) on tekniikka, jonka avulla useita kiintolevyjä voidaan järjestää näkymään käyttöjärjestelmälle yhtenä levynä, joka on isompi, nopeampi ja/tai luotettavampi kuin sen muodostavat osat. Linux tukee useita erilaisia RAID-laitteita, ja kernelistä löytyy myös ohjelmistopohjainen RAID-toteutus, josta lisätietoa sivulla Ohjelmistopohjainen RAID.
RAID-laitteisto[muokkaa]
Useissa kuluttajatasoisissa emolevyissä ja levyohjainkorteissa kerrotaan olevan RAID-ohjain, jolloin useimmissa tapauksissa on kyse ohjelmistopohjaisesta ratkaisusta. Erotus näiden toteutusten ja todellisten RAID-laitteiden kanssa ei Windows-käytössä välttämättä tule selväksi, sillä RAID-toiminnallisuus on toteutettu kyseisten levyohjainten ajureissa. Sillon Linuxin kanssa on tarpeellista käyttää dmraid-ajuria, joka osaa jäljitellä kyseisten laitteiden Windows-ajureiden toiminnallisuutta.
Todelliset laitteistolla toimivat RAID-ohjaimet ("rauta-RAIDit") ovat useimmiten hyvin tuettuja Linuxissa. Levyohjainta ostaessa kannattaa selvittää ohjaimen piirisarjan toimivuus Linuxissa ennen ostosta.
RAID-tasot[muokkaa]
Raid-tasoja on nollasta kuuteen joista yleisimpiä ovat 0, 1 ja 5 sekä 0:n ja 1:n kombinaatiot. Lisäksi on joitain välitasoja, joiden ratkaisut ovat kaupallisia ja lisensoituja.
0-taso[muokkaa]
0-taso ei tarjoa lisäsuojaa vaan pelkästään nopeutta ja kapasiteettia. 0-tason RAID-ratkaisu on turvattomampi kuin vastaavat yksittäiset levyt.
0-tason toteuttamiseen on kaksi erilaista lähestymistapaa, striped ja spanned. Striped-toteutuksella kirjoitetaan eri blockeja eri levyille ja saadaan näin nopeampaa levyn käsittelyä. Spanned-toteutuksella kirjoitetaan dataa levylle niin kauan kuin tilaa riittää ja jatketaan seuraavalle levylle pakassa kun edelliseltä loppuu tila.
0-tason RAID antaa teoriassa kaksinkertaiset luku- ja kirjoitusnopeudet. Stripedilla näin tapahtuu kaikissa tilanteissa. Spannedilla hyöty saadaan vain tilanteissa, joissa käytetään eri levyillä sijaitsevia tiedostoja samanaikaisesti. Spanned on jossain määrin turvallisempi. Jos yksi levyistä hajoaa, Stripedilla kaikki tieto katoaa mutta Spannedilla menetetään vain hajonneelle levylle sijoitettu data.
1-taso[muokkaa]
1-taso tarkoittaa peilaamista, eli siinä on kahden levyn pakkoja niin että noilla kahdella levyllä on aina sama sisältö kummallakin, eli jos toinen hajoaa niin periaatteessa mitään ei katoa.
1-tason RAID teoriassa tuplaa lukunopeuden. Kirjoitusnopeus pysyy samana kuin yksittäisessä levyssä.
Pariteettiratkaisut[muokkaa]
5-taso on pariteettiin perustuva, siinä on oltava vähintään kolme levyä joista yksi saa hajota jolloin tuon pariteetin avulla voidaan kahdesta jäljelle jääneestä muodostaa sisältö kolmannelle levylle.
6-taso toimii lähes identtisesti 5-tason kanssa. Siinä laskentaan kaksi pariteettiarvoa yhden sijasta . Vähimmäisvaatimus on neljä levyä, ja rakenne kestää kahden levyn hajoamisen.
Kombinaatiot[muokkaa]
0+1 ja 1+0 ovat nimiensä mukaisesti 0-tason ja 1-tason kombinaatioita, ensimmäisessä tehdään ensin 0-tason raid jonka levyt sitten peilataan 1-tason raidilla, ja jälkimmäisessä järjestys on päinvastainen.
Erittäin vikasietoisia ratkaisuja tarvittaessa, käytetään myös 0+5, 5+0 sekä 1+5 tai 5+1 kombinaatioita, mutta ne ovat harvinaisia, koska rakenteen tarvitsema levymäärä on suuri, sekä ohjainkorttien hinta korkea.