Ero sivun ”Viivakoodinlukijat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (alunperin -> alun perin) |
||
| (9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Viivakoodinlukija''' liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. | '''Viivakoodinlukija''' on laite jolla luetaan viivakoodeja Laser- tai LED-valolla. Itse viivakoodien koodauksia on paljon erillaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat koodattavan sisällön, käytetyn pinta-alan, näiden hyötysuhteen ym ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä viivakoodin käyttökohteita on tuotteiden EAN-koodit ja pankkisiirtolomakkeen tiedonsyöttö - joka on varmaan viivakoodien yleisin kotikäyttö. | ||
[[Tiedosto:IMG 1664.JPG|right|thumb|200px|Motorolan lukijan mukana tuleva viivakoodilista asetuksien tekemiseen.]] | |||
Lukijalaite liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. Tällöin laite voi näkyä käyttöjärjestelmälle monella eri tavalla kuten HID (''Human interface device'', usein USB-näppäimistö), OPOS (''Open Point of Sales'') mukaisena laitteena joka tarvitsee oman OPOS-kernelajurin tai USB:n RS-232 emulaatiolla. Vanhemmissa lukijoissa saattaa olla aito RS-232 liitäntä jolloin käyttöjärjestelmän ja sovelluksen asetukset ajureineen ovat sen mukaisia. Langattomissa lukijoissa radiorajapinta voi olla valmistajan oma, laitespesifinen ratkaisu tai esim. Bluetooth-yhteys. Langattomien mukana tulee usein radiolaite joka liitetään yleensä USB:llä tietokoneeseen, joskin Bluetooth-liitännäiset voivat toimia suoraan tietokoneen oman BT-liitännän kautta. | |||
Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria. | Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria. | ||
| Rivi 6: | Rivi 10: | ||
HID-tilassa olevat lukijaa käytettäessä tulee huomioida käytetty näppäimistökartta, Code 39 ja Code 128 tyypin viivakoodit pystyvät esittämään ASCII-järjestelmä merkit jossa koodatut numerot vastaavat kyseisen merkistön merkkejä. | HID-tilassa olevat lukijaa käytettäessä tulee huomioida käytetty näppäimistökartta, Code 39 ja Code 128 tyypin viivakoodit pystyvät esittämään ASCII-järjestelmä merkit jossa koodatut numerot vastaavat kyseisen merkistön merkkejä. | ||
== Symbol / Motorola == | Asetukset tehdään yleensä laitteen mukana tulleella tai netistä saatavalla printattavalla dokumentilla jossa on lista viivakoodeja joita laitteella lukemalla saadaan se ohjelmointitilaan ja lukemalla halutut koodit, saadaan esimerkiksi vaihdettua tunnistettava koodisto tai luetun viivakoodin jälkeiset merkit - ei mitään, rivinvaihto (LF) tai rivinvaihto ja kelkan palautus (LF/CR). | ||
== Symbol / Motorola / Zebra == | |||
Ilmeisesti alun perin Symbol nimisen yrityksen osti [[Motorola]] joka myi tuoteperheen [[Zebra|Zebralle]]. Tuotteissa lukee usein vieläkin alkuperäinen nimi Symbol. | |||
* [https://zebra.com zebra.com] | |||
== Honeywell == | == Honeywell == | ||
| Rivi 12: | Rivi 21: | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
* [[Bluetooth]] | |||
* [[Näppäimistö]] | |||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| Rivi 20: | Rivi 31: | ||
[[Luokka:Laitteisto]] | [[Luokka:Laitteisto]] | ||
[[Luokka:POS]] | |||
Nykyinen versio 17. joulukuuta 2016 kello 17.25
Viivakoodinlukija on laite jolla luetaan viivakoodeja Laser- tai LED-valolla. Itse viivakoodien koodauksia on paljon erillaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat koodattavan sisällön, käytetyn pinta-alan, näiden hyötysuhteen ym ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä viivakoodin käyttökohteita on tuotteiden EAN-koodit ja pankkisiirtolomakkeen tiedonsyöttö - joka on varmaan viivakoodien yleisin kotikäyttö.
Lukijalaite liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. Tällöin laite voi näkyä käyttöjärjestelmälle monella eri tavalla kuten HID (Human interface device, usein USB-näppäimistö), OPOS (Open Point of Sales) mukaisena laitteena joka tarvitsee oman OPOS-kernelajurin tai USB:n RS-232 emulaatiolla. Vanhemmissa lukijoissa saattaa olla aito RS-232 liitäntä jolloin käyttöjärjestelmän ja sovelluksen asetukset ajureineen ovat sen mukaisia. Langattomissa lukijoissa radiorajapinta voi olla valmistajan oma, laitespesifinen ratkaisu tai esim. Bluetooth-yhteys. Langattomien mukana tulee usein radiolaite joka liitetään yleensä USB:llä tietokoneeseen, joskin Bluetooth-liitännäiset voivat toimia suoraan tietokoneen oman BT-liitännän kautta.
Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria.
HID-tilassa olevat lukijaa käytettäessä tulee huomioida käytetty näppäimistökartta, Code 39 ja Code 128 tyypin viivakoodit pystyvät esittämään ASCII-järjestelmä merkit jossa koodatut numerot vastaavat kyseisen merkistön merkkejä.
Asetukset tehdään yleensä laitteen mukana tulleella tai netistä saatavalla printattavalla dokumentilla jossa on lista viivakoodeja joita laitteella lukemalla saadaan se ohjelmointitilaan ja lukemalla halutut koodit, saadaan esimerkiksi vaihdettua tunnistettava koodisto tai luetun viivakoodin jälkeiset merkit - ei mitään, rivinvaihto (LF) tai rivinvaihto ja kelkan palautus (LF/CR).
Symbol / Motorola / Zebra[muokkaa]
Ilmeisesti alun perin Symbol nimisen yrityksen osti Motorola joka myi tuoteperheen Zebralle. Tuotteissa lukee usein vieläkin alkuperäinen nimi Symbol.