Ero sivun ”Digiboksit” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Tuju siirsi sivun Digiboksit ja Linux uudelle nimelle Digiboksit: Sana jo domainissa.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
(3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboxi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähetykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.  
Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboksi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähetykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.  


Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.
Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.
Rivi 86: Rivi 86:
| Humax 9200T HDD
| Humax 9200T HDD
|
|
| ?
| on
| ?  
| ?  
| kyllä  
| kyllä  
Rivi 116: Rivi 116:
* [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/FtpdTopfield FTPdTopfield] palvelulla.
* [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/FtpdTopfield FTPdTopfield] palvelulla.


Puppy ja FtpdTopfield on aluperin kehitetty [http://en.wikipedia.org/wiki/NSLU2 NSLU2]-adapterille.
Puppy ja FtpdTopfield on alun perin kehitetty [http://en.wikipedia.org/wiki/NSLU2 NSLU2]-adapterille.


Gphoto tunnistaa vastapään automaattisesti joten sitä ei tarvitse antaa --camera optiolla erikseen.
Gphoto tunnistaa vastapään automaattisesti joten sitä ei tarvitse antaa --camera optiolla erikseen.
Rivi 144: Rivi 144:


* [[DVD-elokuva_digiboksiin|DVD-elokuva digiboksiin]]
* [[DVD-elokuva_digiboksiin|DVD-elokuva digiboksiin]]
*[[Linux ja digi-tv]]
*[[Digi-tv]]
*[[Multimediatietokone]]
*[[Multimediatietokone]]


Versio 10. maaliskuuta 2022 kello 10.25

Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboksi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähetykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.

Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.

Poikkeuksena on Dreambox-mallisto joka poikkeaa paljon muista laitteista ja vastaa ominaisuuksiltaan ja avoimuudeltaan monen avoimia ohjelmia tuntevan käyttäjän toiveita.

Sivulta löytyy ohjeita eri laitteille Linux-käyttäjän näkökulmasta.


Laitevertailu

Tuote Normi USB-liitäntä Ethernet-portti Linux tuki Tallennus verkkoon Siirto-ohjelma Huomiota
Dreambox DM500 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux.
Dreambox DM7025 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux.
Dreambox DM8000s 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux
Maximum T/C-8000
Topfield TF5100 PVRc DVB-C on ei kyllä ei Puppy
Topfield TF600PVR DVB-T USB-1.0 WLAN kyllä ei Gphoto tiedostojen siirto ainoastaan USB:n läpi ja todella hidasta.
Humax VR9200C ja PVR9500C on ei kyllä ei HumaxGui
Humax 9200T HDD on ? kyllä ei Humaxdisk

Humax mallit

Humaxille löytyy kaksi vapaata hallintaohjelmaa, Media Controller ja sitä käyttävä, Qt-pohjainen Hummy graafinen käyttöliittymä. Kumpaakaan ohjelmaa ei ole päivitetty vuoden 2006 jälkeen.

Maximum mallit

Topfield mallit

Mallimerkintä PVR (Personal Video Recorder) viittaa tallentavaan digiboxiin. Mallin lisäkirjaimet C, T ja S viittaavat siirtoverkkoon jossa C on kaapeliverkon, T (terrestial) maanpäällisen ja S satelliittiverkon mukainen.

Riippuen laitteen ominaisuuksista, sen ja tietokoneen välillä voi siirrellä videotallenteita, ohjelmistopäivityksiä, TAP-ohjelmia, musiikkia ja valokuvia. Tallennetut ohjelmat ovat MPEG2 koodattuja MPEG TS säiliössä ja tiedostotarkennin on .rec.

USB-liitännässä liikkuu jatkuvasti myös kauko-ohjaustietoa joka hidastaa tiedostonsiirtoa, seikka joka häiritsee suurikokoisten tallennettujen ohjelmien osalta. Internetistä saatavilla TAP-ohjelmilla tai Puppyllä voi kytkeä kauko-ohjaustiedon pois päältä jolloin siirron pitäisi nopeutua mutta ajastus ei toimi tällöin.

Topfiled näkyy USB-väylässä digikamerana ja tiedostoja voi siirrellä seuraavilla työkaluilla:

Puppy ja FtpdTopfield on alun perin kehitetty NSLU2-adapterille.

Gphoto tunnistaa vastapään automaattisesti joten sitä ei tarvitse antaa --camera optiolla erikseen.

Tiedostojen listaus: 

 gphoto2 --list-files

Tiedostot listataan rekursiivisesti kaikista hakemistoista ja listauksessa numeroiden globaalisti #119 tyyliin.

Tiedostojen siirto tietokoneeseen: 

 gphoto2 --get-file 119
 gphoto2 --get-file 112-138
 gphoto2 --get-all-files

jossa numerosta jätetään risuaidat (#) pois. Kymmenien tiedostojen tapauksessa siirto kestää helposti vuorokausia.


Topfield TF5100PVR

Topfield TF600PVR

Tiedonsiirto tietokoneen kanssa on mahdollista USB liitännän kautta. Laitteessa on myös langaton lähiverkkoliitäntä, mutta ilmeisesti sen kautta tiedostonsiirto ei ole mahdollista vaan sitä käytetään internet yhteyden luomiseksi ohjelmistopäivityksiin ja TAP-töpseleiden (Topfield ohjelma-plugin) tarkoituksiin.

USB-liitäntä 1.0 normin mukainen ja hidas.

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Digiboksit&oldid=55597”