VirtualBox

Oracle VM VirtualBox
Käyttöliittymä	Qt
Lisenssi	GPLv2
Kotisivu	www.virtualbox.org

VirtualBox OSE ajamassa Windows XP:tä

Oracle VM VirtualBox (aiemmin Sun VirtualBox, Sun xVM VirtualBox ja Innotek VirtualBox) on alun perin saksalaisen InnoTek GmbH:n kehittämä virtualisointiohjelmisto, jota Oracle nykyään kehittää ostettuaan InnoTekin ostaneen Sunin. VirtualBoxin avoimen lähdekoodin versio (VirtualBox OSE) löytyy nykyisellään useimpien jakeluiden pakettivarastoista ja on varsin käyttökelpoinen, varsinkin erikseen noudettavan virtualisoituun käyttöjärjestelmään asennettavan "VirtualBox Guest Additions"-ohjelmiston kanssa. VirtualBox soveltuu sekä työpöytävirtualisointiin että palvelinkäyttöön. Siihen on saatavilla erilaisia käyttöliittymiä eri tarkoituksia varten: työpöytäkäyttöön soveltuvan Qt-käyttöliittymän lisäksi löytyy framebufferia käyttävä VBoxSDL ja VBoxHeadless, joka ei tarjoa paikallista konsolia virtuaalikoneeseen ollenkaan. Suljetun lähdekoodin versiossa on tarjolla myös VBoxRDP, joka tarjoaa RDP-konsolin verkon yli käytettäväksi.

Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3D-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen USB-laitteet.

VirtualBoxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:

• uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden kokeilu
• jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään (esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja siihen IE)
• palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta" varsinaista järjestelmää
• oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa

VirtualBoxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.

VirtualBox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen. 2010-luvulta alkaen lähes kaikissa x86-prosessoreissa on mukana käskykannan virtualisointilaajennoksia, joiden avulla virtualisoinnin aiheuttama suorituskykyhukka on saatu siedettävälle tasolle.

Type 2 hypervisorina Virtualbox ei pysty hyödyntää suoraan laitteistoa, koska tuki PCI Passtroughelle on puutteellinen, joten esimerkiksi raskaiden pelien pelaaminen tai muiden paljon resursseja vaativien ohjelmien käyttäminen ei Virtualboxilla ole miellyttävää.

VirtualBoxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta epävapaa, laajennuspaketti (VirtualBox Extension Pack) joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen USB-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.

Asennus

VirtualBox OSE löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä virtualbox-ose tai VirtualBox-OSE. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen. Asennus saattaa vaatia epävirallisten pakettivarastojen käyttöön ottamista.

Update 27.4.2024 ei Virtualbox OSE ei enää löydy useiden jakeluiden virallisista pakettilähteistä, vaan useimmiten vaatii Oraclen pakettivarastojen käyttöönoton.

Virtualbox-KVM

Saksalainen Cyberus technology yritys on kehittänyt Virtualboxia type 1 hypervisorin suuntaan muokkaamalla koodia niin, että Virtualbox käyttää Linuxin ytimeen vakiona sisältyvää KVM-hypervisoria. Tällöin Virtualboxissa olevat virtuaalikoneet pystyvät kommunikoimaan suoraan muiden KVM:ää käyttäviä virtuaalikoneita, myös PCI passtrough ominaisuudet toimivat paremmin, eikä myöskään erillistä vboxdrv:tä tarvitse ytimelle asentaa. Käyttöliittymässä loppukäyttäjä ei juurikaan huomaa eroa, vaan se on edelleen sama tuttu helppokäyttöinen Virtualboxin oma QT-pohjainen. Virtualbox-KVM toimii ainoastaan x86_64 arkkitehtuurin Linux-isännissä, eikä siitä ole valmiita paketteja vaan se täytyy kääntää asentaa suoraan lähdekoodista.

Riippuvuudet pakettien kääntämiseen mm. Ubuntulla, Debianilla, Fedoralla, Archilla ja Gentoolla löytyy täältä.

Virtualbox-KVM käännetään seuraavasti:

wget https://download.virtualbox.org/virtualbox/7.0.16/VirtualBox-7.0.16.tar.bz2
tar xf VirtualBox-7.0.16.tar.bz2
git clone https://github.com/cyberus-technology/virtualbox-kvm vbox-kvm
cd VirtualBox-7.0.16
git init
git add *
git commit -m "VirtualBox vanilla code"
git am ../vbox-kvm/patches/*.patch
./configure --with-kvm --disable-kmods --disable-docs --disable-hardening --disable-java
source ./env.sh
kmk
cd out/linux.x86/release/bin/src
make

Virtualbox-KVM asennetaan seuraavasti:

sudo make install
cd ..

Virtuabox-KVM käynnistys

./Virtualbox

Ja tutun käyttöliittymän pitäisi avautua.

Katso myös

• Virtuaalikoneet
• VMware
• KVM
• Xen

Aiheesta muualla

• Virtualbox-KVM:n sivu Githubissa
• Asennusohje Ubuntulle