Ero sivun ”NixOS” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(NixOS artikkeli)
(Korjattu ulkoasua.)
 
(4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''NixOS''' on riippumaton Linux-jakelu, jossa
<!--
on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:NixOS_logo.svg|NixOS logo]]
-->
{{Jakelu
| nimi=NixOS
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=
| päivämäärä=
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[Nix]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=[[amd64]], Aarch64
| äitijakelu=-
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]}}
 
'''NixOS''' on vuonna 2003 aloitettu riippumaton Linux-jakelu. Sen alkuperäinen kehittäjä on Alankomaista kotoisin oleva Eelco Dolstra. Se on suunattu edistyneille käyttäjille. NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta.
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu. NixOS ja [[Nix]]-[[paketinhallintajärjestelmä]] madollistavat asetusten ja ympäristön siirtämisen toiselle tietokoneelle. Nixin asetukset perustuvat deklaratiiviseen formattiin. NixOS:n ideoiden pohjalta on myös tehty [[GNU Guix System]] - jakelu ja sen käyttämä [[GNU Guix]] -paketinhallintajärjestelmä.
 
== Perusta ==
 
Järjestelmän pohjana on Linux-ydin. NixOS tukee lähinnä prosessoreita [[AMD64]] ja Aarch64 -alustoilla, mutta sillä on myös rajoitettu tuku 32-bittiselle i686-alustalle. NixOS ja Nix ovat vapaita ohjelmistoja ja ne on julkaistu MIT-lisenssillä. 
 
== Nix-pakettienhallinta ja asetukset ==
 
<!--
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:Nixos-installer.png|Nixos asentaja.]]
-->
NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa [[Nix]]. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.


==NixOS - kehitysalustaksi tai pilvipalveluun==


Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Asetukset, paketinhallinta
==NixOS - tutkimuskäyttöön==
jne tehdään eri tavalla. Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.


Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä.
NixOS ei sovi aloittelijalle.
Nix sopii parhaiten sovelluskehityksen tai palvelimen alustaksi. Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta
 
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Se myös vaatii opiskelua. Asetukset, paketinhallinta
jne tehdään eri tavalla kuin Linuxissa yleensä.
 
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä. Dokumentaatio on osin puutteellinen. Nix sopii parhaiten tutkimuskäyttöön.
 
NixOS ei ole turvallinen käyttöjärjestelmä: ainakin v 2023 monia toimintoja ajettiin ilman syytä pääkäyttäjän oikeuksilla.
 
Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta, toisin kuin esim. Ubuntu tai Manjaro.


== Nixin asennus ==
== Nixin asennus ==


Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.
Nixin kotisivulta saa ladattua kokeilua varten live-levykuvan, jonka voi pistää USB-tikulle siihen soveltuvala ohjelmalla (esim. Ventoy tai Rufus).
Mutta toki voi kokeilla lattaamalla graafisen live ISO-kuva.
 
Vakavampaan käyttöön NixOS tarvitsee asentaa koneelle.
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin Dockerin avulla.
Mutta sitä voi toki myös kokeilla lataamalla graafisen Live-ISO-kuvan.
 
== Aiheesta muualla ==


== NiXOs:in kotisivu==
*[https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki NixOS Wiki ]
*[https://nixos.org/ NixOS:in kotisivu (englanniksi)]
*[https://github.com/NixOS/nixpkgs NixOS:in Github-repositorio]
*[https://distrowatch.com/table.php?distribution=nixos nixOS DistroWatch:issa]


*[https://nixos.org/ NixOS]
[[Luokka:Jakelut]]

Nykyinen versio 14. maaliskuuta 2025 kello 12.50


NixOS

Pakettienhallinta Nix
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit amd64, Aarch64
Äitijakelu
Kotisivu nixos.org

NixOS on vuonna 2003 aloitettu riippumaton Linux-jakelu. Sen alkuperäinen kehittäjä on Alankomaista kotoisin oleva Eelco Dolstra. Se on suunattu edistyneille käyttäjille. NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta. NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu. NixOS ja Nix-paketinhallintajärjestelmä madollistavat asetusten ja ympäristön siirtämisen toiselle tietokoneelle. Nixin asetukset perustuvat deklaratiiviseen formattiin. NixOS:n ideoiden pohjalta on myös tehty GNU Guix System - jakelu ja sen käyttämä GNU Guix -paketinhallintajärjestelmä.

Perusta[muokkaa]

Järjestelmän pohjana on Linux-ydin. NixOS tukee lähinnä prosessoreita AMD64 ja Aarch64 -alustoilla, mutta sillä on myös rajoitettu tuku 32-bittiselle i686-alustalle. NixOS ja Nix ovat vapaita ohjelmistoja ja ne on julkaistu MIT-lisenssillä.

Nix-pakettienhallinta ja asetukset[muokkaa]

NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia. Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.


NixOS - tutkimuskäyttöön[muokkaa]

NixOS ei sovi aloittelijalle.

Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Se myös vaatii opiskelua. Asetukset, paketinhallinta jne tehdään eri tavalla kuin Linuxissa yleensä.

Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä. Dokumentaatio on osin puutteellinen. Nix sopii parhaiten tutkimuskäyttöön.

NixOS ei ole turvallinen käyttöjärjestelmä: ainakin v 2023 monia toimintoja ajettiin ilman syytä pääkäyttäjän oikeuksilla.

Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta, toisin kuin esim. Ubuntu tai Manjaro.

Nixin asennus[muokkaa]

Nixin kotisivulta saa ladattua kokeilua varten live-levykuvan, jonka voi pistää USB-tikulle siihen soveltuvala ohjelmalla (esim. Ventoy tai Rufus).

Vakavampaan käyttöön NixOS tarvitsee asentaa koneelle. Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin Dockerin avulla. Mutta sitä voi toki myös kokeilla lataamalla graafisen Live-ISO-kuvan.

Aiheesta muualla[muokkaa]