Ero sivun ”GNU LGPL” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(jonkinmoista juttua.. englanninkielisen wikipedian tekstin pohjalta pääosin)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(16 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
GNU LGPL (GNU Lesser General Public License, aiemmin GNU Library General Public License ) on [[GNU|GNU-projektin]] lisenssi, jonka tarkoituksena on tehdä kompromissi [[GPL|GPL:n]] ja yksinkertaisempien lisenssien (BSD, MIT, jne.) välillä. Pääasiallinen eroavaisuus GPL:n ja LGPL:n välillä on se, että LGPL-ohjelmistot voidaan linkittää yhteen ei-GPL-lisenssöidyn ohjelman osan kanssa. Se on pääasiallisesti tarkoitettu ohjelmakirjastoja varten, mutta myös jotkin sovellukset on lisenssöity sillä. LGPL-ohjelmaa voi levittää myös GPL-lisenssin alla.
{{perustietoa}}
'''GNU LGPL''' eli '''GNU Lesser General Public License''' on melko yleisesti etenkin ohjelmakirjastojen kanssa käytetty lisenssi. Se on muuten samanlainen kuin [[GPL]], mutta sallii ohjelman liittämisen osaksi toista, eri lisenssin alaista ohjelmaa. Näin esimerkiksi ohjelmakirjasto voi olla LGPL-lisensoitu, mutta sitä käyttävien ohjelmien ei tarvitse olla.


= Linkkejä =
LGPL:n tarkoitus oli mahdollistaa vapaiden kirjastojen käyttö myös silloin kun järjestelmässä käytetään suljettuja ohjelmia. Lisenssin kehittäjä [[FSF]] suosittelee nykyään, että lisätoiminnallisuutta tarjoavat kirjastot lisensoidaan GPL:llä (tähän liittyen nimestä muutettiin "library" "lesser"-sanaksi). Lisenssiä käyttää esimerkiksi [[Wine]] ja [[GNU]] [[libc]], mutta ei esimerkiksi GNU [[Readline]].
[http://en.wikipedia.org/wiki/LGPL Wikipedia: LGPL]
 
LGPL-lisensoitua ohjelmaa saa levittää samoin kuin [[GPL]]:n alaista ohjelmaa. Lisenssi sisältää joukon ohjeita siitä, miten pitää menetellä, kun LGPL:n alaista kirjastoa tai ohjelmaa käyttää osana muulla lisenssillä levitettävää ohjelmaa. Määräysten henki on, että LGPL:ää saa käyttää muun ohjelman osana, mutta vain niin että LGPL-osat ovat jatkossakin, tämänkin ohjelman yhteydessä käytettyinä, mahdollista päivittää tai muuntaa omia tarpeita vastaaviksi ja että mahdolliset parannukset kirjastoon eivät ole riippuvaisia suljetusta ohjelmasta. LGPL- ja GPL-lisenssit pitää toimittaa ohjelman mukana vaikka itse LGPL-ohjelmaa ei levittäisikään ja sen käyttö on yleensä mainittava asianmukaisesti.
 
LGPL-kirjastoa käytettäessä oman suljetun koodin ohjelman kanssa kannattaa tutustua lisenssiin tarkemmin. Erilaisia erikoistapauksia on runsaasti ja lisenssi vaatii tiettyjä muodollisuuksia.
 
==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:LGPL|Wikipedian LGPL]]-artikkeli
*[http://www.gnu.org/licenses/lgpl-3.0.html LGPL 3.0 lisenssin englanninkielinen versio]
*[http://www.gnu.org/licenses/old-licenses/lgpl-2.1.html LGPL 2.1 lisenssin englanninkielinen versio]
 
{{Lisenssit}}
 
[[Luokka:Lisenssit]]

Nykyinen versio 5. marraskuuta 2020 kello 09.19

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

GNU LGPL eli GNU Lesser General Public License on melko yleisesti etenkin ohjelmakirjastojen kanssa käytetty lisenssi. Se on muuten samanlainen kuin GPL, mutta sallii ohjelman liittämisen osaksi toista, eri lisenssin alaista ohjelmaa. Näin esimerkiksi ohjelmakirjasto voi olla LGPL-lisensoitu, mutta sitä käyttävien ohjelmien ei tarvitse olla.

LGPL:n tarkoitus oli mahdollistaa vapaiden kirjastojen käyttö myös silloin kun järjestelmässä käytetään suljettuja ohjelmia. Lisenssin kehittäjä FSF suosittelee nykyään, että lisätoiminnallisuutta tarjoavat kirjastot lisensoidaan GPL:llä (tähän liittyen nimestä muutettiin "library" "lesser"-sanaksi). Lisenssiä käyttää esimerkiksi Wine ja GNU libc, mutta ei esimerkiksi GNU Readline.

LGPL-lisensoitua ohjelmaa saa levittää samoin kuin GPL:n alaista ohjelmaa. Lisenssi sisältää joukon ohjeita siitä, miten pitää menetellä, kun LGPL:n alaista kirjastoa tai ohjelmaa käyttää osana muulla lisenssillä levitettävää ohjelmaa. Määräysten henki on, että LGPL:ää saa käyttää muun ohjelman osana, mutta vain niin että LGPL-osat ovat jatkossakin, tämänkin ohjelman yhteydessä käytettyinä, mahdollista päivittää tai muuntaa omia tarpeita vastaaviksi ja että mahdolliset parannukset kirjastoon eivät ole riippuvaisia suljetusta ohjelmasta. LGPL- ja GPL-lisenssit pitää toimittaa ohjelman mukana vaikka itse LGPL-ohjelmaa ei levittäisikään ja sen käyttö on yleensä mainittava asianmukaisesti.

LGPL-kirjastoa käytettäessä oman suljetun koodin ohjelman kanssa kannattaa tutustua lisenssiin tarkemmin. Erilaisia erikoistapauksia on runsaasti ja lisenssi vaatii tiettyjä muodollisuuksia.

Aiheesta muualla[muokkaa]

v • k • m
Lisenssit
Copyleft‑lisenssejä GNU AGPL | GNU FDL | GNU GPL | GNU LGPL | Eclipse Public License | Mozilla Public License | OSL
Permissiivisiä lisenssejä Apache-lisenssi | BSD-lisenssi | CDDL | MIT-lisenssi | WTFPL
Sallivia lisenssejä Artistic License | Beerware | ISC-lisenssi | Microsoft Public Lisenssi‎ | Public domain | zlib-lisenssi‎‎ | libpng-lisenssi
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_LGPL&oldid=50743”