Ero sivun ”Mistä Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(125 välissä olevaa versiota 65 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Useimmat imuroivat Linuxinsa ilmaiseksi verkosta HTTP tai FTP-palvelimelta. Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat ovat usein nopeita. Usein tehokkain tapa on käyttää BitTorrent-levitystapaa.
{{DISPLAYTITLE:Mistä Linux?}}
Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat [[Avoin lähde|avoimia ohjelmistoja]], esimerkiksi [[Debian]], [[Fedora Linux]] ja [[Ubuntu]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.


Useita eri jakeluita löytyy mm. tuolta:
== Lataaminen ==
ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/
Useimmat käyttäjät lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.


Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. [[Paketinhallinta]]ohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.


Mikäli kuitenkin haluat rahalla saada valmiin CD:n / DVD:n ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux jakeluita:
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.


http://www.dataclub.fi/
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.


http://www.kampusdata.fi/  (Myös DataClubin palvelut: Jyväskylässä)
Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta [[Jakelut]] sekä [[Suositeltavat Linux-jakelut]].


http://www.dynamictec.net/tuotteet/235/
== Laitteen ostaminen Linuxilla ==
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta ''[https://foorumi.linux.fi/c/tietokoneet-oheislaitteet-ja-yhteensopivuus Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.


http://www.halvalla.net/
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.


== Apua hankintaan ==


Kannattaa kysyä niitä muistakin ohjelmistoja myyvistä liikkeistä! Silloin tarve tulee myyjien tietoon...
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.
 
==Katso myös==
*[[Suositeltavat Linux-jakelut]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Oheistarvikkeet]]
 
[[Luokka:Vinkit]]

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2022 kello 21.50

Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat avoimia ohjelmistoja, esimerkiksi Debian, Fedora Linux ja Ubuntu kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.

Lataaminen[muokkaa]

Useimmat käyttäjät lataavat Linux-jakelunsa ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta ei välttämättä itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. Paketinhallintaohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen Funet-palvelusta, jakelun nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää BitTorrent-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy LinuxTracker-sivustolta.

Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta Jakelut sekä Suositeltavat Linux-jakelut.

Laitteen ostaminen Linuxilla[muokkaa]

Katso myös artikkeli Linux-kannettavat. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus.

Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä auttaa alkuun.

Apua hankintaan[muokkaa]

Paikalliset Linux-käyttäjäyhdistykset ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.

Katso myös[muokkaa]