Ero sivun ”Mistä Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Verkosta lataaminen: datagalaxy-url lopettanut + siistintää)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(51 välissä olevaa versiota 29 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Ostaminen asentamista varten ==
{{DISPLAYTITLE:Mistä Linux?}}
Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat [[Avoin lähde|avoimia ohjelmistoja]], esimerkiksi [[Debian]], [[Fedora Linux]] ja [[Ubuntu]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.


Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:
== Lataaminen ==
Useimmat käyttäjät lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.


* http://www.linuxkauppa.fi/
Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. [[Paketinhallinta]]ohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.
* http://www.dataclub.fi/
* http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
* http://www.kampusdata.fi/
* http://linuxdisk.urli.net/


Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.
 
Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD-levyn keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä sekä suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa Linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.
 
Myytävänä on sekä eri jakeluiden virallisia levyjä että epävirallisia. Jälkimmäisiin on koottu epävirallisen koosteen tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.
 
Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa.
 
Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita ohjelmistoja, esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehoitetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).
 
== Verkosta lataaminen ==
 
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.
 
Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.
 
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.


Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.


Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].
Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta [[Jakelut]] sekä [[Suositeltavat Linux-jakelut]].
 
== Asennettuna ostaminen ==
 
Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
* [http://www.verkkokauppa.com/ http://www.verkkokauppa.com]
 
Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
 
Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
 
Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]


Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]
== Laitteen ostaminen Linuxilla ==
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta ''[https://foorumi.linux.fi/c/tietokoneet-oheislaitteet-ja-yhteensopivuus Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.


== Muut mahdollisuudet ==
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.


Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.
== Apua hankintaan ==


Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Suositeltavat Linux-jakelut]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Oheistarvikkeet]]


[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Vinkit]]

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2022 kello 21.50

Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat avoimia ohjelmistoja, esimerkiksi Debian, Fedora Linux ja Ubuntu kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.

Lataaminen[muokkaa]

Useimmat käyttäjät lataavat Linux-jakelunsa ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta ei välttämättä itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. Paketinhallintaohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen Funet-palvelusta, jakelun nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää BitTorrent-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy LinuxTracker-sivustolta.

Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta Jakelut sekä Suositeltavat Linux-jakelut.

Laitteen ostaminen Linuxilla[muokkaa]

Katso myös artikkeli Linux-kannettavat. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus.

Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä auttaa alkuun.

Apua hankintaan[muokkaa]

Paikalliset Linux-käyttäjäyhdistykset ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Mistä_Linux&oldid=57560”