Ero sivun ”Ohjelmistopohjainen RAID” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) (Vanhan palautus tuholaisen jäljiltä) |
(→mdadm) |
||
(18 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]] -toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat ''/dev/mdX'' -laitteet, jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. | Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]]-toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat ''/dev/mdX'' -[[laitetiedostot|laitteet]], jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. Jos järjestelmän juurihakemisto on raidilla, saattaa käynnistäminen aiheuttaa päänvaivaa. On suositeltavaa sijoittaa /boot-hakemisto erilliselle osiolle. | ||
RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID- | RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID-järjestelmän rajoitusten mukaan (esim. peilattaessa luodaan kahdelle eri levylle yhtä suuret osiot). Osioiden tyypiksi asetetaan ''Linux raid autodetect'' (heksakoodi ''fd''). Lisäksi [[Ydin|ytimessä]] on [[Kernelin kääntäminen|oltava tuki]] RAID-järjestelmälle. Nykyisten jakeluiden valmiit ytimet tukevat käytännössä aina RAIDia suoraan. | ||
Aluksi muodostetaan RAID-pakka sopivalla työkalulla. RAID-työkaluja on tällä hetkellä yleisesti käytössä kaksi - vanha ''raidtools'' ja uudempi ''mdadm''. Näistä mm. ''Software-RAID-HOWTO'' suosittelee jälkimmäistä. Lopuksi RAID-pakalle tehdään tiedostojärjestelmä normaaliin tapaan, minkä jälkeen pakka on käytettävissä. RAID-pakan tilaa voi yleensä tutkia katselemalla tiedoston ''/proc/mdstat'' sisältöä. Tilan tarkastelu onnistuu myös mdadm-ohjelmalla. | |||
= mdadm = | == mdadm == | ||
[[mdadm]] eroaa | [[mdadm]] eroaa raidtoolsista mm. siten, että mdadm on yksi ohjelma jossa on yleinen syntaksi lähes kaikkien toimintojen suorittamiseen. | ||
mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin | mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin selkeä. Komento <tt>mdadm --help</tt> auttaa hyvin alkuun. | ||
Esimerkkitapaus: Levyosiot /dev/ | Esimerkkitapaus: Levyosiot <tt>/dev/sda1</tt> ja <tt>/dev/sdc1</tt> halutaan asettaa RAID-1-pakaksi (peilaus) <tt>/dev/md0</tt>. Sopiva komento olisi tällöin | ||
mdadm --create --level=1 --raid-devices=2 /dev/md0 /dev/sda1 /dev/sdc1 | |||
Jos <tt>/dev/md0</tt>-laitetta ei löydy, sen voi luoda komennolla | |||
[[mknod]] /dev/md0 b 9 0 | |||
Tarkastetaan sitten mitä uudelle RAID-pakalle kuuluu: | |||
mdadm --detail /dev/md0 | |||
Tämän jälkeen levyosiolle (<tt>/dev/md0</tt>) voitaisiin luoda [[tiedostojärjestelmä]] normaaliin tapaan, esimerkiksi [[ext3]]-järjestelmä komennolla | |||
[[mkfs.ext3]] /dev/md0 | |||
Esimerkkitapaus, jossa laitteet /dev/hde1 ja /dev/hdh1 muodostavat peilatun laitteen (RAID-1), joka on siis yhtä iso kuin kumpikin yksittäinen levy, ja joka selviää toisen levyn rikkoutumisesta tietojen häviämättä. Raid-level kohdan arvoa muuttamalla voi tehdä erilaisia RAID-tasoja edustavia laitteita: esimerkiksi RAID-0:lla saa kahdesta levystä tehtyä yhden ison, ja RAID-5:llä kolmesta tai useammasta saadaan yhtä levyä sekä vikasietoisempi, suurempi | Esimerkki mdadm:n käytöstä löytyy artikkelista [[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]]. | ||
== RAID-laitteen tekeminen raidtools-työkaluilla == | |||
''raidtools''-paketista löytyvät vanhat työkalut <tt>md</tt>:n säätämiseen, jotka <tt>mdadm</tt> | |||
on pitkälti korvannut. | |||
Seuraavaksi kirjoitetaan /etc/raidtab -tiedosto, joka kuvaa mitkä levyt kuuluvat RAIDiin, ja millaisen md-laitteen ne muodostavat. | |||
Esimerkkitapaus, jossa laitteet /dev/hde1 ja /dev/hdh1 muodostavat peilatun laitteen (RAID-1), joka on siis yhtä iso kuin kumpikin yksittäinen levy, ja joka selviää toisen levyn rikkoutumisesta tietojen häviämättä. Raid-level kohdan arvoa muuttamalla voi tehdä erilaisia RAID-tasoja edustavia laitteita: esimerkiksi RAID-0:lla saa kahdesta levystä tehtyä yhden ison, ja RAID-5:llä kolmesta tai useammasta saadaan yhtä levyä sekä vikasietoisempi, suurempi että nopeampi laite. | |||
raiddev /dev/md0 | raiddev /dev/md0 | ||
Rivi 34: | Rivi 46: | ||
mkraid /dev/md0 | mkraid /dev/md0 | ||
Tämän jälkeen /dev/md0 on käsiteltävissä siinä missä mikä tahansa levyosio: sille voi luoda minkä tahansa tiedostojärjestelmän. | Tämän jälkeen /dev/md0 on käsiteltävissä siinä missä mikä tahansa levyosio: sille voi luoda minkä tahansa tiedostojärjestelmän. | ||
==/proc/mdstat== | |||
Tiedosto <tt>/[[proc]]/mdstat</tt> sisältää ajantasaiset tiedot käytössä olevien <tt>md</tt>-laitteiden tilasta. Esimerkissä käytössä on kaksi <tt>md</tt>-laitetta, jotka molemmat ovat aktiivisia. | |||
pentti@kone:~$ cat /proc/mdstat | |||
Personalities : [raid1] | |||
md1 : active raid1 hdc1[0] hdh1[1] | |||
156288256 blocks [2/2] [UU] | |||
md0 : active raid1 hda1[0] hdd1[1] | |||
244195904 blocks [2/2] [UU] | |||
unused devices: <none> | |||
== Katso myös == | |||
*[[LVM]] | |||
*[[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]] - käyttöesimerkki ohjelmistopohjaisesta RAIDista ja LVM:stä yhteiskäytössä | |||
==Aiheesta muualla== | |||
*[http://www.tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO.html The Linux Documentation Project: Software RAID HowTo] | |||
[[Luokka:Osiot]] | |||
[ |
Nykyinen versio 30. syyskuuta 2010 kello 11.13
Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen RAID-toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat /dev/mdX -laitteet, jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. Jos järjestelmän juurihakemisto on raidilla, saattaa käynnistäminen aiheuttaa päänvaivaa. On suositeltavaa sijoittaa /boot-hakemisto erilliselle osiolle.
RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID-järjestelmän rajoitusten mukaan (esim. peilattaessa luodaan kahdelle eri levylle yhtä suuret osiot). Osioiden tyypiksi asetetaan Linux raid autodetect (heksakoodi fd). Lisäksi ytimessä on oltava tuki RAID-järjestelmälle. Nykyisten jakeluiden valmiit ytimet tukevat käytännössä aina RAIDia suoraan.
Aluksi muodostetaan RAID-pakka sopivalla työkalulla. RAID-työkaluja on tällä hetkellä yleisesti käytössä kaksi - vanha raidtools ja uudempi mdadm. Näistä mm. Software-RAID-HOWTO suosittelee jälkimmäistä. Lopuksi RAID-pakalle tehdään tiedostojärjestelmä normaaliin tapaan, minkä jälkeen pakka on käytettävissä. RAID-pakan tilaa voi yleensä tutkia katselemalla tiedoston /proc/mdstat sisältöä. Tilan tarkastelu onnistuu myös mdadm-ohjelmalla.
mdadm[muokkaa]
mdadm eroaa raidtoolsista mm. siten, että mdadm on yksi ohjelma jossa on yleinen syntaksi lähes kaikkien toimintojen suorittamiseen.
mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin selkeä. Komento mdadm --help auttaa hyvin alkuun.
Esimerkkitapaus: Levyosiot /dev/sda1 ja /dev/sdc1 halutaan asettaa RAID-1-pakaksi (peilaus) /dev/md0. Sopiva komento olisi tällöin
mdadm --create --level=1 --raid-devices=2 /dev/md0 /dev/sda1 /dev/sdc1
Jos /dev/md0-laitetta ei löydy, sen voi luoda komennolla
mknod /dev/md0 b 9 0
Tarkastetaan sitten mitä uudelle RAID-pakalle kuuluu:
mdadm --detail /dev/md0
Tämän jälkeen levyosiolle (/dev/md0) voitaisiin luoda tiedostojärjestelmä normaaliin tapaan, esimerkiksi ext3-järjestelmä komennolla
mkfs.ext3 /dev/md0
Esimerkki mdadm:n käytöstä löytyy artikkelista Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM.
RAID-laitteen tekeminen raidtools-työkaluilla[muokkaa]
raidtools-paketista löytyvät vanhat työkalut md:n säätämiseen, jotka mdadm on pitkälti korvannut.
Seuraavaksi kirjoitetaan /etc/raidtab -tiedosto, joka kuvaa mitkä levyt kuuluvat RAIDiin, ja millaisen md-laitteen ne muodostavat.
Esimerkkitapaus, jossa laitteet /dev/hde1 ja /dev/hdh1 muodostavat peilatun laitteen (RAID-1), joka on siis yhtä iso kuin kumpikin yksittäinen levy, ja joka selviää toisen levyn rikkoutumisesta tietojen häviämättä. Raid-level kohdan arvoa muuttamalla voi tehdä erilaisia RAID-tasoja edustavia laitteita: esimerkiksi RAID-0:lla saa kahdesta levystä tehtyä yhden ison, ja RAID-5:llä kolmesta tai useammasta saadaan yhtä levyä sekä vikasietoisempi, suurempi että nopeampi laite.
raiddev /dev/md0 raid-level 1 nr-raid-disks 2 nr-spare-disks 0 persistent-superblock 1 device /dev/hde1 raid-disk 0 device /dev/hdh1 raid-disk 1
Lopuksi tehdään laite komentamalla:
mkraid /dev/md0
Tämän jälkeen /dev/md0 on käsiteltävissä siinä missä mikä tahansa levyosio: sille voi luoda minkä tahansa tiedostojärjestelmän.
/proc/mdstat[muokkaa]
Tiedosto /proc/mdstat sisältää ajantasaiset tiedot käytössä olevien md-laitteiden tilasta. Esimerkissä käytössä on kaksi md-laitetta, jotka molemmat ovat aktiivisia.
pentti@kone:~$ cat /proc/mdstat Personalities : [raid1] md1 : active raid1 hdc1[0] hdh1[1] 156288256 blocks [2/2] [UU] md0 : active raid1 hda1[0] hdd1[1] 244195904 blocks [2/2] [UU] unused devices: <none>
Katso myös[muokkaa]
- LVM
- Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM - käyttöesimerkki ohjelmistopohjaisesta RAIDista ja LVM:stä yhteiskäytössä