Ero sivun ”Kernel Modesetting” versioiden välillä
(kyllä se nimenomaan on ytimen ominaisuus) |
p (''') |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kernel Modesetting (lyh. KMS) on [[ydin|ytimeen]] sisältyvä tekniikka, jonka avulla voidaan muuttaa näytön tilaa, kuten resoluutiota, virkistystaajutta ja värisyvyyttä. Kernel Modesetting on ollut osa virallista Linux-ydintä sen versiosta 2.6.29 alkaen (julkaistu maaliskuussa 2009). | '''Kernel Modesetting''' (lyh. KMS) on [[ydin|ytimeen]] sisältyvä tekniikka, jonka avulla voidaan muuttaa näytön tilaa, kuten resoluutiota, virkistystaajutta ja värisyvyyttä. Kernel Modesetting on ollut osa virallista Linux-ydintä sen versiosta 2.6.29 alkaen (julkaistu maaliskuussa 2009). | ||
KMS:n päätarkoituksena on keskittää nykyisin [[X Window System]]in, [[framebuffer]]-ajurien ja lukuisten muiden ohjelmistojen suorittamat näyttötilan vaihdokset ainoastaan ytimen hoidettaviksi. Tämä mm parantaa järjestelmän toimintavarmuutta, vähentää päällekkäistä kehitystyötä, nopeuttaa siirtymistä esimerkiksi X:stä [[tekstitila]]an sekä lisää tietokoneen horrostilasta palautumisen luotettavuutta. KMS:n avulla on myös mahdollista toteuttaa näyttävämpi ja yhteensopivampi käyttöjärjestelmän graafinen käynnistys ja sulkeminen (esimerkiksi [[Plymouth]]-ohjelmisto), koska vaihdokset eri näyttöä ohjaavien ohjelmien välillä voidaan välttää. | KMS:n päätarkoituksena on keskittää nykyisin [[X Window System]]in, [[framebuffer]]-ajurien ja lukuisten muiden ohjelmistojen suorittamat näyttötilan vaihdokset ainoastaan ytimen hoidettaviksi. Tämä mm parantaa järjestelmän toimintavarmuutta, vähentää päällekkäistä kehitystyötä, nopeuttaa siirtymistä esimerkiksi X:stä [[tekstitila]]an sekä lisää tietokoneen horrostilasta palautumisen luotettavuutta. KMS:n avulla on myös mahdollista toteuttaa näyttävämpi ja yhteensopivampi käyttöjärjestelmän graafinen käynnistys ja sulkeminen (esimerkiksi [[Plymouth]]-ohjelmisto), koska vaihdokset eri näyttöä ohjaavien ohjelmien välillä voidaan välttää. | ||
Kernel Modesettingin käyttö vaatii tuen [[näytönohjain|näytönohjaimen ajurilta]] ( | Kernel Modesettingin käyttö vaatii tuen [[näytönohjain|näytönohjaimen ajurilta]] (mukaan lukien X-ajuri). Tällä hetkellä KMS:ää tukevat lähinnä avoimet X-ajurit, kuten intel, ati ja nouveau. | ||
==Käytöstä poistaminen== | |||
KMS voidaan poistaa käytöstä antamalla [[ydin|ytimelle]] [[ytimen käynnistysparametrit|käynnistysparametrin]] <tt>nomodeset</tt>. Kaikissa ajureissa, erityisesti intel-ajurissa, tämä ei ole enää mahdollista, koska ajurit toimivat pelkästään KMS-tilassa. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2016 kello 06.07
Kernel Modesetting (lyh. KMS) on ytimeen sisältyvä tekniikka, jonka avulla voidaan muuttaa näytön tilaa, kuten resoluutiota, virkistystaajutta ja värisyvyyttä. Kernel Modesetting on ollut osa virallista Linux-ydintä sen versiosta 2.6.29 alkaen (julkaistu maaliskuussa 2009).
KMS:n päätarkoituksena on keskittää nykyisin X Window Systemin, framebuffer-ajurien ja lukuisten muiden ohjelmistojen suorittamat näyttötilan vaihdokset ainoastaan ytimen hoidettaviksi. Tämä mm parantaa järjestelmän toimintavarmuutta, vähentää päällekkäistä kehitystyötä, nopeuttaa siirtymistä esimerkiksi X:stä tekstitilaan sekä lisää tietokoneen horrostilasta palautumisen luotettavuutta. KMS:n avulla on myös mahdollista toteuttaa näyttävämpi ja yhteensopivampi käyttöjärjestelmän graafinen käynnistys ja sulkeminen (esimerkiksi Plymouth-ohjelmisto), koska vaihdokset eri näyttöä ohjaavien ohjelmien välillä voidaan välttää.
Kernel Modesettingin käyttö vaatii tuen näytönohjaimen ajurilta (mukaan lukien X-ajuri). Tällä hetkellä KMS:ää tukevat lähinnä avoimet X-ajurit, kuten intel, ati ja nouveau.
Käytöstä poistaminen[muokkaa]
KMS voidaan poistaa käytöstä antamalla ytimelle käynnistysparametrin nomodeset. Kaikissa ajureissa, erityisesti intel-ajurissa, tämä ei ole enää mahdollista, koska ajurit toimivat pelkästään KMS-tilassa.