Ero sivun ”Lisensointi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Sisältölisenssit)
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{perustietoa}}
{{perustietoa|lisenssi}}


Linux-maailmassa ohjelmat on perinteisesti lisensoitu vapailla lisensseillä. Toisin viimeaikoina linuxille on alettu entistä enemmän kehittää myös suljetun lähdekoodin ohjelmia. Yleensä linuxille kehitettyjen kaupallisten pelien lähdekoodi ei ole saatavilla. Linux-jakelut eivät yleensä salli epävapaita ohjelmia pakettivarastoihinsa, joten kannattaa suosia vapaita lisenssejä.
Linux-maailmassa ohjelmat on perinteisesti lisensoitu vapailla lisensseillä. Toisin viimeaikoina Linuxille on alettu entistä enemmän kehittää myös suljetun lähdekoodin ohjelmia. Yleensä Linuxille kehitettyjen kaupallisten pelien lähdekoodi ei ole saatavilla. Linux-jakelut eivät yleensä salli epävapaita ohjelmia pakettivarastoihinsa, joten kannattaa suosia vapaita lisenssejä.


Vapaat lisenssit toteuttavat neljä perusvapautta.
Vapaat lisenssit toteuttavat neljä perusvapautta.
Rivi 22: Rivi 22:
* [[MIT-lisenssi]]
* [[MIT-lisenssi]]


==Sisältölisenssit==
Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät ole parhaita sisällön, kuten kuvien, videoiden tai tekstin lisensointiin. [https://creativecommons.fi/ Creative Commons -lisenssit] ovat suosituimpia avoimille sisällöille.
==Katso myös==
[[:Luokka:Lisenssit|Lisenssit luokka]]
{{Lisenssit}}
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.debian.org/intro/free.fi.html Debian.org - Mitä "vapaa" tarkoittaa? tai Mitä käsite Free Software tarkoittaa?]
* [http://www.debian.org/intro/free.fi.html Debian.org - Mitä "vapaa" tarkoittaa? tai Mitä käsite Free Software tarkoittaa?]

Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2022 kello 16.48

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Linux-maailmassa ohjelmat on perinteisesti lisensoitu vapailla lisensseillä. Toisin viimeaikoina Linuxille on alettu entistä enemmän kehittää myös suljetun lähdekoodin ohjelmia. Yleensä Linuxille kehitettyjen kaupallisten pelien lähdekoodi ei ole saatavilla. Linux-jakelut eivät yleensä salli epävapaita ohjelmia pakettivarastoihinsa, joten kannattaa suosia vapaita lisenssejä.

Vapaat lisenssit toteuttavat neljä perusvapautta.

  • Ohjelmaa saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseen
  • Ohjelman toteutustapaa saa tutkia, ja ohjelmaa saa muokata omien tarpeiden mukaiseksi
  • Ohjelman kopioita saa jakaa edelleen lähimmäisen auttamiseksi
  • Ohjelman muokattuja versioita saa jakaa muille, niin että niistä on hyötyä koko yhteisölle.

Huomaa että vapaan ja avoimen lähdekoodin välillä on eroja. Avoin lähdekoodi ei ole välttämättä vapaata, ellei sitä ole lisensoitu vapaalla lisenssillä. Hyvänä esimerkkinä toimii TrueCrypt.

Vapaat lisenssit jakautuvat kahteen pääluokkaan, permissiivisiin- ja copyleft-lisensseihin. Copyleft-lisenssit ovat tarttuvia, mikä tarkoittaa sitä että niiden johdannaisteokset täytyy lisensoida samalla lisenssillä kuin alkuperäisteos. Permissiiviset lisenssit taas eivät tartu, mahdollistaen johdannaisteosten lisensoimisen eri lisenssillä kuin alkuperäinen teos.

Copyleft-lisenssejä

Permissiivisiä lisenssejä

Sisältölisenssit[muokkaa]

Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät ole parhaita sisällön, kuten kuvien, videoiden tai tekstin lisensointiin. Creative Commons -lisenssit ovat suosituimpia avoimille sisällöille.

Katso myös[muokkaa]

Lisenssit luokka

v  k  m
Lisenssit
Copyleft‑lisenssejä GNU AGPL | GNU FDL | GNU GPL | GNU LGPL | Eclipse Public License | Mozilla Public License | OSL
Permissiivisiä lisenssejä Apache-lisenssiBSD-lisenssiCDDL | MIT-lisenssi | WTFPL
Sallivia lisenssejä Artistic License | Beerware | ISC-lisenssi | Microsoft Public Lisenssi‎ | Public domain | zlib-lisenssi‎‎ | libpng-lisenssi

Aiheesta muualla[muokkaa]