Ero sivun ”Palvelin” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (parit esimerkit)
(artikkelin palvelimet sisältö tänne)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tietoliikenteessä''' '''palvelimella''' voidaan tarkoittaa sekä tietokoneessa pyörivää [[palvelinohjelmat|palvelinohjelmistoa]] että itse tietokonetta joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. Palvelinohjelmistojen tarkoituksena on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko [[verkko|verkon]] yli tai samassa tietokoneessa.
Tietoliikenteessä palvelimella voidaan tarkoittaa sekä tietokoneessa pyörivää [[palvelinohjelmat|palvelinohjelmistoa]] että itse tietokonetta joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. Palvelinohjelmistojen tarkoituksena on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko [[verkko|verkon]] yli tai samassa tietokoneessa.


'''Tietotekniikassa''' puhutaan myös abstraktista '''[[asiakas]]-palvelin'''-mallista, missä kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääritelyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.
Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-mallista, missä kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääritelyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.
 
Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. Palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:
 
* [[SMP|Monta rinnakkaista prosessoria]]
* Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli [[RAID]]
* [[SCSI]]
* Kahdennetut virtalähteet
 
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa erillisiä hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan alustaa koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.


== Yleisimpiä palvelimia ==
== Yleisimpiä palvelimia ==
*Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä)
*Sähköpostipalvelin, katso [[exim]], [[postfix]], [[sendmail]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]])
*Web-palvelin, katso [[Apache]], [[thttpd]], [[lighttpd]] (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot)
*Tiedostopalvelin, katso [[NFS]], [[Samba]], [[FTP]], [[SFTP]] (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja)


*Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä [[internet|internetissä]] toimivaa [[Pelit|peliä]] jonne pelaajat voivat liittyä)
==Katso myös==
*Sähköpostipalvelin, katso [[exim]], [[postfix]], [[sendmail]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]])
*[[Palvelinohjelmat]]
*Web-palvelin, katso [[Apache]], [[thttpd]], [[lighttpd]] (lähettää webselaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot)
*[[LAMP]]
*Tiedostopalvelin, katso [[NFS]], [[Samba]], [[FTP]], [[SFTP]] (jonne voi tallentaa ja hakea tiedostoja)


[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Verkko]]

Versio 13. marraskuuta 2007 kello 01.10

Tietoliikenteessä palvelimella voidaan tarkoittaa sekä tietokoneessa pyörivää palvelinohjelmistoa että itse tietokonetta joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. Palvelinohjelmistojen tarkoituksena on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko verkon yli tai samassa tietokoneessa.

Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-mallista, missä kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääritelyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.

Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. Palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:

Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa erillisiä hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan alustaa koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.

Yleisimpiä palvelimia

  • Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä)
  • Sähköpostipalvelin, katso exim, postfix, sendmail (lähettää ja/tai vastaanottaa sähköpostia)
  • Web-palvelin, katso Apache, thttpd, lighttpd (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot)
  • Tiedostopalvelin, katso NFS, Samba, FTP, SFTP (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja)

Katso myös