Fstab

/etc/fstab on tekstitiedosto, jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä liitetään tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.

Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:

1. Liitettävä laite
2. Liitoskohde
3. Tiedostojärjestelmä
4. Liitosasetukset
5. Dump
6. Tarkistus

Asetukset

Liitettävä laite

Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi /dev/hda5. Toisaalta, esimerkiksi proc-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta none. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.

Liitoskohde

Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan /. Swap-osio liitetään kohtaan none.

Tiedostojärjestelmä

Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi ext2, ext3, ntfs, reiserfs, swap ja iso9660 (CD-levyt). Tyyppi auto tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.

Liitosasetukset

Yleisin liitosasetus on defaults jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen):

• async: Kirjoittaminen levylle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan levylle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus.
• sync: Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa.
• noauto: Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä.
• nodev: Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä.
• noexec: Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa.
• owner: Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja.
• ro, rw: Vain luku (ro), sekä luku- että kirjoitus (rw).
• user: Tavallisilla käyttäjillä on oikeus liittää tiedostojärjestelmä.
• uid=käyttäjänimi: Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. ntfs-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten ext3 ja ReiserFS) kanssa.

Dump

Dump-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump / restore ohjelmia ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä.

Tarkistus

Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.

Muu käyttö

Esimerkiksi CD-levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus noauto, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa mount /dev/laite liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.

Esimerkki CD-asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:

 /dev/cdrw               /mnt/cdrom      iso9660         noauto,ro,uid=käyttäjä    0 0

Muutosten ottaminen käyttöön

Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:

mount -a

Esimerkkejä

Boot-osio:

/dev/hda5       /boot           ext3    defaults        0       2

Ntfs-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:

/dev/hda8       /media/hda8     ntfs    defaults,nls=utf8,uid=kayttaja   0   0