Miten osioisin massamuistin

Kiintolevyn (eng. harddisk) osioinnissa kannattaa käyttää seuraavia periaatteita:

Aluksi mietitään mihin käyttöön levytila on tulossa:

• Tarvitaanko jatkossa lisätilaa ?

• Halutaanko vikasietoisuutta ?

Esimerkkiosiointeja 80 gigatavun kiintolevylle

Työpöytäkäytössä seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-jakelua ilman, että /home:n sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle.

• 10GB juuri (liitoskohta /)
• swap (eli virtuaalimuisti) 0,5GB..3GB riippuen keskusmuistin määrästä (ei liitoskohtaa)
• 100mt käynnistysosio (liitoskohta /boot) jonne tallennetaan käynnistyslatain ja ytimet
• loput home (liitoskohta /home) Tämä siis kannattaa säilyttää päivittäessä tai uudelleen asennettaessa käyttöjärjestelmää

Palvelinkäytössä seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi:

• 1 GB juuri (liitoskohta /)
• 1 GB tmp (liitoskohta /tmp)
• 1-4 GB var (liitoskohta /var)
• 1-4 GB usr (liitoskohta /usr)
• keskusmuistin määrä * 2 GB swap (eli virtuaalimuisti, ei liitoskohtaa)
• 100mt käynnistysosio (liitoskohta /boot)
• loput home (liitoskohta /home)

Vinkkejä virittelijöille

• Tietoturvan kannalta voi olla soveliaampaa käyttää tmpfs tiedostojärjestelmää /tmp liitoskohtaan (mount tmpfs /tmp -t tmpsf -o size=<koko megoina>m). Tällöin /tmp hakemiston alihakemistot ja tiedostot kirjoitettaan keskusmuistiin/virtuaalimuistiin ja koneen uudelleen käynnistyksen yhteydessä /tmp hakemiston sisältö 'haihtuu' bittien taivaaseen. Tällä varmistetaan että esim. ssh-agent ohjelman väliaikaistiedostot eivät ole enään luettavissa vailinaisen järjestelmän alasajon jälkeen.