Ero sivun ”Sarjaterminaali” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (→Mikä on sarjaterminaali?: wikilinkki) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (sarjaterminaali eli pääte: suomennosta, muuta pientä) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Sarjaterminaali on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X]]:n tai [[kernel|ytimen]] kanssa. | '''Sarjaterminaali''' eli '''pääte''' on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X]]:n tai [[kernel|ytimen]] kanssa. | ||
==Johdanto== | ==Johdanto== | ||
===Mikä on | ===Mikä on pääte?=== | ||
Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[modemi]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla. | |||
===Mitä hyötyä | ===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?=== | ||
Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, | Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]). | ||
Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin | Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon. | ||
Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä | Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM|ROM]]-monitorista'') lähtien. | ||
== | ==Päätteen asentaminen== | ||
===Ensimmäinen yhteys=== | ===Ensimmäinen yhteys=== | ||
Oletetaan, että | Oletetaan, että päätteen virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää. | ||
Päätteenä toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix (tai Linux ja [[minicom]]). Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu. | |||
Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote | Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä ([[getty]]jä on monia) hoitamaan kirjautumiskehote päätteelle. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen: | ||
This is \n (\s \m \r) \t | This is \n (\s \m \r) \t | ||
Connected on \l at \b bps | Connected on \l at \b bps | ||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
*<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800. | *<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800. | ||
*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>. | *<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>. | ||
*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn | *<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn päätteen [[terminaalityyppi|tyyppi]] (katso [[terminfo]]). ansi tarkoittaa, että pääte käyttää ANSI-komentoja. | ||
Seuraavaksi | Seuraavaksi päätekoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin. | ||
Jos | Jos päätteen ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää. | ||
===Kirjautumiskehote pysyväksi=== | ===Kirjautumiskehote pysyväksi=== | ||
Edellä kuvatulla tavalla | Edellä kuvatulla tavalla päätteen kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin: | ||
c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux | c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux | ||
Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi: | Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi: | ||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
Lisäksi tiedosto <tt>/etc/ioctl.save</tt> pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa. | Lisäksi tiedosto <tt>/etc/ioctl.save</tt> pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa. | ||
Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos | Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos päätteeltä haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä <tt>/etc/securetty</tt>-tiedostoon. | ||
==Ytimen viestit== | ==Ytimen viestit== | ||
Ytimen viestit eivät vielä tule | Ytimen viestit eivät vielä tule päätteelle. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. [[Grub]]): | ||
console=ttyS0,9600n8 console=tty0 | console=ttyS0,9600n8 console=tty0 | ||
Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on | Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on pääte, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, <tt>tty0</tt>, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että päätteelle. <!-- muistaakseni jokin ohjelma ei tulostanut kuin toiseen, init? --> | ||
==Vuonohjaus== | ==Vuonohjaus== | ||
Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä. | Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä (nämä vastaavat merkkejä CTRL-S ja CTRL-Q, miksi edellistä painamalla näyttö hyytyy, myös joissakin muissa tilanteissa tai ohjelmissa). | ||
Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR. | Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR. | ||
Versio 5. helmikuuta 2008 kello 02.07
Sarjaterminaali eli pääte on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia X:n tai ytimen kanssa.
Johdanto
Mikä on pääte?
Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti modemien välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli terminaaliemulaattori X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi xterm. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.
Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?
Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. ssh).
Tilanne on toinen, jos itse ydin kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon.
Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös käynnistyslataimet Lilo ja Grub osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ROM-monitorista) lähtien.
Päätteen asentaminen
Ensimmäinen yhteys
Oletetaan, että päätteen virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. täältä. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.
Päätteenä toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix (tai Linux ja minicom). Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.
Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa agettyä (gettyjä on monia) hoitamaan kirjautumiskehote päätteelle. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto /etc/issue.serial ja kirjoitetaan siihen:
This is \n (\s \m \r) \t Connected on \l at \b bps \U
Ja palvelimella annetaan komento (ei tarvita pääkäyttäjän oikeuksia)
/sbin/agetty -L -f /etc/issue.serial 9600 tts/0 ansi
Komento jää odottamaan vierailijaa sarjaporttiin. Parametrien selitykset:
- -L Ei käytetä kantosignaalia, kuten modeemien kanssa, vaan yhteys on aina auki
- -f /etc/issue.serial Käytetään edellä kirjoitettua kehotetta.
- 9600 Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800.
- tts/0 Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman /dev/-alkua. Esimerkki voisi olla myös ttyS0.
- ansi Sarjaporttiin kytketyn päätteen tyyppi (katso terminfo). ansi tarkoittaa, että pääte käyttää ANSI-komentoja.
Seuraavaksi päätekoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.
Jos päätteen ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.
Kirjautumiskehote pysyväksi
Edellä kuvatulla tavalla päätteen kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös virtuaalikonsoliin kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa /etc/inittab, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä asetustiedostoja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:
c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:
s1:2345:respawn:/sbin/agetty -L -f /etc/issue.serial 9600 tts/0 ansi
Agettyn parametrit ovat samat kuin edellisessä kappaleessa sävelletyt. Tallennetaan ja käsketään initin lukea inittab:
telinit q
Lisäksi tiedosto /etc/ioctl.save pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa.
Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos päätteeltä haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä /etc/securetty-tiedostoon.
Ytimen viestit
Ytimen viestit eivät vielä tule päätteelle. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. Grub):
console=ttyS0,9600n8 console=tty0
Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa ttyS0 on pääte, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, tty0, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että päätteelle.
Vuonohjaus
Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä (nämä vastaavat merkkejä CTRL-S ja CTRL-Q, miksi edellistä painamalla näyttö hyytyy, myös joissakin muissa tilanteissa tai ohjelmissa).
Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.