Ero sivun ”WYSIWYG” versioiden välillä
LP (keskustelu | muokkaukset) (kritiikki ja vaihtoehdot) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (→Tekstinkäsittelyohjelmat: LyX-viite linux.fihin) |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Useimmat Linuxin [[tekstinkäsittely]]ohjelmat toimivat WYSIWYG-periaatteella. | Useimmat Linuxin [[tekstinkäsittely]]ohjelmat toimivat WYSIWYG-periaatteella. | ||
Vaihtoehtoja ovat [[wikipedia:fi:LyX| | Vaihtoehtoja ovat [[LyX]] <!--([[wikipedia:fi:LyX|wikipediassa]])-->, joka näyttää WYSIWYG-ohjelmalta, mutta tuottaa LaTeX-koodia, sekä [[tekstieditori]]t ja eri merkintäkielet kuten [[LaTeX]], [[groff]] (katso [[wikipedia:fi:Troff|troff]]), [[wikipedia:fi:DocBook|DocBook]] ja [[info|texinfo]]. | ||
== WYSIWYG-HTML-editoreja Linuxille == | == WYSIWYG-HTML-editoreja Linuxille == |
Versio 22. helmikuuta 2008 kello 11.59
WYSIWYG, "What you see is what you get" eli "saat (tulostuksena) sen minkä näet (näytöllä)" on useimpien nykyaikaisten tekstinkäsittelyohjelmien, julkaisuohjelmistojen ja HTML-editoreiden paradigma.
Unix-perinteessä on kuitenkin yleisesti käytetty tekstitilan ohjelmia, joissa käytetään näytölle optimoitua kirjasinta ja näytetään käytetyt ohjainkoodit. Dokumentin ulkonäköä viilattaessa pyydetään erikseen dokumentin ulkonäön esikatselua. Monet tähän työskentelytapaan tottuneet eivät näe juurikaan etuja WYSIWYGissä ja lyhenteestä onkin erilaisia pilaväännöksiä.
Vakavin kritiikki on että
- dokumentin kirjoittaja tuijottaa helposti liikaa ulkoasuun siinä vaiheessa, kun pitäisi keskittyä loogiseen rakenteeseen
- WYSIWYG on pelkkä illuusio; varsinkin WWW-yhteyksissä lopullinen ulkonäkö riippuu kuitenkin katselijan laitteista ja asetuksista, joista tekijällä ei juurikaan ole tietoa
- jotta dokumentti olisi samannäköinen vielä asiakkaan näytöllä joudutaan luopumaan joustavasta ja asiakkaan laitteistolle sopeutuvasta ulkonäöstä
Tekstinkäsittelyohjelmat
Useimmat Linuxin tekstinkäsittelyohjelmat toimivat WYSIWYG-periaatteella.
Vaihtoehtoja ovat LyX , joka näyttää WYSIWYG-ohjelmalta, mutta tuottaa LaTeX-koodia, sekä tekstieditorit ja eri merkintäkielet kuten LaTeX, groff (katso troff), DocBook ja texinfo.