|
|
Rivi 30: |
Rivi 30: |
| Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava. | | Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava. |
|
| |
|
| ==NVIDIAn ja ATIn binääriajureiden asentaminen==
| |
| Ajurit kannattaa ensisijaisesti asentaa jakelun oman [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta. Valmistajien kotisivuilta saatavat ajuripaketit ovat vaikeasti päivitettäviä sekä usein ristiriidassa paketinhallinnan kanssa. Kaikissa jakeluissa ne eivät välttämättä edes toimi.
| |
|
| |
| [[Ubuntu]]lle ja [[Debian]]ille on myös olemassa [http://www.albertomilone.com/nvidia_scripts1.html Envy]-asennusohjelma, joka hoitaa uusimpien Atin ja Nvidian ajurien asentamisen tai poistamisen.
| |
|
| |
| ===Arch Linux===
| |
| ==== ATI ====
| |
| Ajuripaketti asentuu komennolla
| |
| [[pacman]] -Sy fglrx
| |
| Seuraavaksi on tehtävä [[Xorg.conf]]iin oikeat asetukset. Jos sinulla on jo toimiva xorg.conf, tee siitä varmuuskopio. Jos xorg.confia ei ole, voit luoda sellaisen komennolla
| |
| Xorg --configure
| |
| Lisätietoja xorg.confin luomiseen löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/Xorg7#Configuring_xorg wikistä].
| |
| Kun sopiva xorg.conf on olemassa, ajetaan ATIn oma asetustyökalu komennolla
| |
| aticonfig --initial
| |
| Jos asetusten luonti onnistui, voit testata 3D-toimintojen toiminnan komennolla
| |
| glxinfo | grep direct
| |
| (edellyttää [[mesa]]-paketin asentamista).
| |
|
| |
| Arch Linuxin wikissä on [http://wiki.archlinux.org/index.php/ATI laaja ohje] ATIn ajurien asentamiseen.
| |
|
| |
| ==== NVIDIA ====
| |
| Ajuripaketti asennetaan komennolla
| |
| [[pacman]] -Sy nvidia
| |
| Vanhempien korttien omistajat voivat käyttää komentoa
| |
| pacman -Sy nvidia-96xx
| |
| tai
| |
| pacman -Sy nvidia-71xx
| |
| [[X]]-palvelin ei saa olla päällä ajuria asennettaessa.
| |
|
| |
| [[Xorg.conf]]iin voi luoda oikeat asetukset komennolla
| |
| nvidia-xconfig
| |
|
| |
| Lisätietoja löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/How_to_install_NVIDIA_driver wikistä].
| |
|
| |
| === Debian ===
| |
| Debianissa löytyy joitain binääriajureita paketoituna joko suoraan tai siten, että pelkkä asenninskripti on paketoitu. Debianin julkaisutahdin huomioon ottaen saatat haluta käyttää tuoreempia kuin Debian-paketoituja binääriajureita.
| |
|
| |
| Koska binääriajurit ovat luonteeltaan epävapaat, on Debianin asennusrompuilta turha sellaisia etsiä. Debianin ns. non-free- (itse ajurit) ja contrib-osiot (asenninskriptit) ovat paikka, josta tuollaisia löytyy, joten varmista, että /etc/apt/sources.list-tiedostossasi on seuraavanlainen rivi:
| |
| deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ stable main '''contrib non-free'''
| |
| (Lihavoidut osat ovat ne tärkeät.)
| |
|
| |
| ==== ATI ====
| |
|
| |
| Ymmärrettävät step-by-step ohjeet ATI:n ajurien asentamiseksi Debianiin löytyvät [http://xoomer.virgilio.it/flavio.stanchina/debian/fglrx-installer.html täältä.]
| |
|
| |
| ==== NVIDIA ====
| |
|
| |
| ===== Vaihtoehto 1 =====
| |
|
| |
| Nvidian ajureiden asentaminen Debianiin käy melko helposti, sillä näille löytyy valmis paketti, jonka voi kääntää Debianin kätevällä ''make-kpkg''-työkalulla.
| |
|
| |
| Asenna ensin Nvidian epävapaat binääriajurit sekä oheistauhka:
| |
| apt-get install nvidia-kernel-source nvidia-glx
| |
|
| |
| Ensimmäiseksi on syytä tutkia, millä gcc-kääntäjän versiolla ydin on käännetty, sillä moduulit on järkevintä kääntää samalla gcc-versiolla. Vertaa seuraavia tulosteita:
| |
| cat /proc/version
| |
| gcc --ver
| |
| Mikäli Gcc:n versiot eroavat, kannattaa asentaa sama Gcc:n versio, jolla ydin on käännetty.
| |
|
| |
| Tarkista mikä versio Linux-ytimestä koneessa on:
| |
| uname -r
| |
|
| |
| Ota kolme pisteiden erottamaa lukua (vaikkapa 2.6.11-1-k7:sta 2.6.11) ja asenna kyseisen ytimen lähdekoodi:
| |
| apt-get install kernel-source-2.6.11
| |
|
| |
| Siirry /usr/src -hakemistoon, ja pura sinne ilmestyneet Nvidian ytimen moduuli sekä ytimen lähdekoodi:
| |
| tar -xzfv nvidia-kernel-source.tar.gz
| |
| tar -xjvf kernel-source-2.6.11.tar.bz2
| |
|
| |
|
| |
| Sitten käännetään Nvidian ajurit:
| |
| cd /usr/src/linux-2.6.11
| |
| fakeroot make-kpkg modules_image
| |
| sudo -c "dpkg -i ../nvidia-kernel-2.6.11_*.deb"
| |
| Mikäli ''fakeroot''- tai ''make-kpkg''-komentoja ei löydy, ne löytyvät apt:lla paketeista ''fakeroot'' ja ''kernel-package''.
| |
|
| |
| Vaihtoehtoisesti jos et halua Debian-paketoitua Nvidian ajuria:
| |
| Luo linkki syntyneestä kernel-source-2.6.11 -hakemistosta linux-hakemistoon:
| |
| ln -s kernel-source-2.6.11 linux
| |
| Hae ajuripaketti [http://www.nvidia.com/object/unix.html Nvidian sivuilta]. Ajuripaketti asennetaan komentamalla
| |
| sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-7667-pkg1.run
| |
| riippuen tietysti paketin nimestä. Jos esivalmistelut on hoidettu huolella, asennusohjelma menee läpi ilman murheita, kääntäen sopivan ajurimoduulin ja ladaten sen kerneliin.
| |
|
| |
| ===== Vaihtoehto 2 =====
| |
|
| |
| Asenna [[module-assistant]]
| |
| apt-get install module-assistant
| |
|
| |
| Module-assistantin avulla ajurien kääntö käy nopeasti [[ncurses|curses-käyttöliittymän]] tai komentorivin kautta. Jos haluat kääntää ajurit nvidian sivuilta haetusta paketista, kannattaa komentaa ensin seuraavasti.
| |
| module-assistant prepare nvidia-kernel
| |
| Jos haluat asentaa ajurit kokonaisuudessaan Debianin pakettihakemistoista (suositeltavaa), komenna
| |
| module-assistant auto-install nvidia-kernel
| |
| Ja sitten
| |
| apt-get install nvidia-glx
| |
| Sitten tarvitsee enää muuttaa tiedostoon <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> rivi
| |
| Driver "nv"
| |
| muotoon
| |
| Driver "nvidia"
| |
| Ja käynnistää X uudestaan. Sitten ajurien asennus onkin valmis.
| |
|
| |
| ===Fedora===
| |
| ====NVIDIA====
| |
| Hae julkaisuversiolle sopiva [[Livna]]-pakettivaraston asennus-[[RPM]] osoitteesta http://rpm.livna.org/ ja asenna se. Fedora 8:ssä tämä tehdään komennolla:
| |
| rpm -Uvh http://rpm.livna.org/livna-release-8.rpm
| |
| Paketin asentaminen ottaa [[yum]]issa käyttöön Livna-asennuslähteen, jossa on muitakin paketteja, joita ei voida lisätä Fedoran virallisiin asennuslähteisiin. NVidian ajurit asennetaan komennolla:
| |
| yum install kmod-nvidia
| |
| Tämän jälkeen on hyvä käynnistää kone uudelleen ja ajurien pitäisi toimia.
| |
| Livna pyrkii toimimaan yhteistyössä virallisten asennuslähteiden kanssa, joten yhteensopivuuden pitäisi olla hyvä.
| |
|
| |
| [[kernel|Ytimen]] päivittyessä ajuri käännetään automaattisesti uudestaan [[DKMS]]-palvelun avulla, jolloin uusia ajuripaketteja tarvitsee asentaa vain itse ajureiden päivittyessä. Uudet ajuriversiot ovat Livnassa melko pian julkaisun jälkeen, joten Nvidian omaa asennuspakettia ei yleensä tarvitse käyttää.
| |
|
| |
| === Gentoo ===
| |
| Gentoon Portage-puusta löytyvät binääriajurit nvidian sekä ATIn korteille.
| |
|
| |
| ==== ATI ====
| |
| Gentoon sivuilta löytyy myös ATI:n korteille erittäin hyvä opas, mutta englannin kielellä.
| |
| http://www.gentoo.org/doc/en/ati-faq.xml
| |
|
| |
| ==== NVIDIA ====
| |
|
| |
| Gentoon sivuilla on suomeksi erittäin hyvä opas nvidian korteille.
| |
| http://www.gentoo.org/doc/fi/nvidia-guide.xml
| |
|
| |
| ===OpenSUSE===
| |
|
| |
| ====ATI====
| |
| *[http://opensuse.fi/ATIN_ajurit ATI-ohje opensuse.fi:n wikissä]
| |
| ====NVIDIA====
| |
| *[http://opensuse.fi/NVIDIA_ajurit NVIDIA-ohje opensuse.fi:n wikissä]
| |
|
| |
| === Ubuntu ===
| |
| Ubuntussa näytönohjainten binääriajurit voi asentaa universe-pakettivarastosta. Universe-varaston käyttöönoton ohjeet löytyvät [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_ohjelmavarastoja_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6n Ubuntu tutuksi -wikikirjasta]. Tätä ei tarvitse tehdä käytettäessä 7.04:ää (Feisty Fawn) tai sitä uudempia versioita.
| |
|
| |
| ==== ATI ====
| |
|
| |
| Ensin asennetaan ajuripaketti
| |
| sudo apt-get install fglrx-driver
| |
|
| |
| Lisätään ajurimoduuli kernelimoduulien listaan
| |
| echo fglrx | sudo tee -a /etc/modules
| |
|
| |
| Muokataan x-palvelimen asetustiedostoa (todennäköisesti /etc/X11/xorg.conf) siten, että rivi
| |
| Driver "radeon"
| |
| muutetaan muotoon
| |
| Driver "fglrx"
| |
| Kyseinen rivi löytyy kohdasta Section "Device". Tämän jälkeen järjestelmä käynnistetään uudestaan (helpoin tapa, ilmankin selviää). Lisätietoa [https://wiki.ubuntu.com/BinaryDriverHowto Ubuntun wikissä.]
| |
|
| |
| ==== NVIDIA ====
| |
|
| |
| Nvidian ajureiden asentaminen on vielä helpompaa. Ensiksi asennetaan ajurit:
| |
| sudo apt-get install nvidia-glx nvidia-kernel-common
| |
|
| |
| Ja sitten käsketään nvidia-glx-config laittamaan X-asetukset kuntoon:
| |
| sudo nvidia-glx-config enable
| |
|
| |
| Lopuksi tarvitsee enää vaihtaa [[X.orgin asetukset|X:n asetukset]] sopivaksi (/etc/X11/XFree86Config-4 tai /etx/X11/xorg.conf), eli rivi (kohdasta Section "Device")
| |
| Driver "nv"
| |
| muotoon
| |
| Driver "nvidia"
| |
|
| |
| ===NVIDIAn ajurit yleisesti===
| |
| #Asennetaan kääntötyökalut (mm. [[gcc]], [[automake]])
| |
| #Asennetaan [[Ydin|ytimen]] otsikkotiedostot paketinhallinnasta (esimerkiksi paketti linux-headers )
| |
| #Haetaan [http://www.nvidia.com/ nVidian sivuilta] ajuripaketti ja ajetaan se pääkäyttäjänä (esim. sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-8756-pkg1.run)
| |
|
| |
|
| ==Katso myös== | | ==Katso myös== |
Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, jakeluiden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.
Näytönohjainvaihtoehdot
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn, valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux- käyttäjät tulevat toimimaan tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna Intelin näytönohjain, joista ainakin moniin malleihin on saatavilla Intelin valmistama vapaa ajuri.
Ati
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin. Joillekin ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin sivulta.
Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.
Radeon 9500 - Radeon X800
Suljettu ajuri tukee edelleen. Vapaa ajuri toimii usein ihan hyvin kevyeen pelaamiseen.
Radeon X1300 - uudemmat
Uudet ATIn näytönohjaimet toimivat lähinnä suljetun ajurin aivan uusimmilla versioilla. Vapaata ajuria ei vielä kunnolla ole, mutta AMD/ATI on julkaissut/julkaisee teknisiä tietoja piireistä vapaan ajurin kehittäjille.
Intel
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa jakeluissa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa.
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.
Nvidia
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv -nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Lisäksi Nouveau -projekti kehittää Nvidian näytönohajimille uutta vapaata ajuria, mutta sen kehitys on vielä alpha-vaiheessa.
Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.
Valinta
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.
Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava.
Katso myös