Ero sivun ”USB-muisti” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (→Katso myös: debian- ja puppy-artikkelit) |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Jos käytät Linuxissa [[UTF-8]]-[[locale|lokaalia]] (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy [[mount]]-komennolle lisätä vielä optio "<tt>-o utf8</tt>", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä. | Jos käytät Linuxissa [[UTF-8]]-[[locale|lokaalia]] (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy [[mount]]-komennolle lisätä vielä optio "<tt>-o utf8</tt>", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä. | ||
Jos haluat normaalikäyttäjälle kirjoitusoikeudet, osio liitetään seuraavasti | |||
mount -o gid=1000,uid=1000 /dev/sdc1 /mnt/usb | |||
Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset [[ntfs-3g]]-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään. | Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset [[ntfs-3g]]-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään. | ||
Versio 14. maaliskuuta 2012 kello 02.56
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä USB-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä jakeluissa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia – tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman lisätoimenpiteitä. Myös ulkoiset kiintolevyt ja monet digikamerat ja mp3-soittimet käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Pääosa artikkelista käsittelee muistitikkujen käyttöä "konepellin alla" ja tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.
Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi udev lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä laitetiedosto ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla
modprobe usb_storage
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa scsi-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1 (nykyään useimmat kiintolevyt näkyvät scsi-laitteina). Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon dmesg tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.
Liittäminen
Muistitikku voidaan liittää hakemistopuuhun tavalliseen tapaan komennolla mount tai lisäämällä vastaava rivi tiedostoon /etc/fstab.
Muistitikkujen tiedostojärjestelmä on yleensä Microsoftin kehittämä FAT, joka on Linuxissa täysin tuettu ja siitä käytetään tunnusta vfat. Näin siis muistitikun, jonka laitetiedosto on /dev/sda, ensimmäinen osio liitettäisiin seuraavasti
mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat
Jos käytät Linuxissa UTF-8-lokaalia (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy mount-komennolle lisätä vielä optio "-o utf8", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.
Jos haluat normaalikäyttäjälle kirjoitusoikeudet, osio liitetään seuraavasti
mount -o gid=1000,uid=1000 /dev/sdc1 /mnt/usb
Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset ntfs-3g-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.
Irrottaminen turvallisesti
Tiedostojärjestelmän irrottamisella tarkoitetaan sen poistamista näkyvistä järjestelmän hakemistopuusta. Irrotuksen yhteydessä myös mm. kirjoitetaan eri väliaikaistiedostoja tiedostojärjestelmään.
Jos USB-muistin tai ulkoisen kiintolevyn sisältämää tiedostojärjestelmää ei irroteta ennen sen fyysistä poistamista koneesta, jää sen sisältö "kummittelemaan" järjestelmään ja lisäksi tiedostojärjestelmä saattaa vaurioitua, koska väliaikaistiedostoja ei ole kirjoitettu levylle. Järjestelmän (hallitun) sulkemisen yhteydessä kaikki tiedostojärjestelmät irrotetaan automaattisesti. Jos muistitikku tai levy otetaan irti kesken ajon, täytyy sen sisältämä tiedostojärjestelmä irrottaa käsin.
Graafisessa ympäristössä irrottaminen tapahtuu yleensä klikkaamalla tiedostojärjestelmän (levyn) kuvaketta hiiren toisella näppäimellä sekä valitsemalla "Irrota", "Remove safely", "Unmount" ym. Komentorivillä tähän voidaan käyttää komentoa umount.