Ero sivun ”Signaali” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) (selkeytystä ym) |
p (kh) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Ohjelmat eli [[prosessi]]t voivat Linuxissa saada toisensa tekemään tiettyjä asioita lähettämällä toisilleen signaaleita. Niitä käytetään yleisimmin ohjelmien sulkemiseen eli tappamiseen (engl. ''kill''). Erilaisista virhe- ja erikoistilanteista ilmoitetaan myös usein signaaleita lähettämällä. | Ohjelmat eli [[prosessi]]t voivat Linuxissa saada toisensa tekemään tiettyjä asioita lähettämällä toisilleen signaaleita. Niitä käytetään yleisimmin ohjelmien sulkemiseen eli tappamiseen (engl. ''kill''). Erilaisista virhe- ja erikoistilanteista ilmoitetaan myös usein signaaleita lähettämällä. | ||
Eri signaaleja voi lähettää [[komentorivi]]ltä joko näppäinyhdistelmillä (signaalit INT, QUIT | Eri signaaleja voi lähettää [[komentorivi]]ltä joko näppäinyhdistelmillä (signaalit INT, QUIT ja STP) tai [[kill]]-komennolla. Ohjelmista käsin signaalien lähettäminen tapahtuu <tt>kill</tt>-järjestelmäkutsulla. | ||
Useimpien signaalien oletusvaikutus on ohjelman lopettaminen, mutta ohjelma voi määritellä oman tapansa suhtautua eri signaaleihin. Esimerkiksi näppäinyhdistelmällä <tt>Ctrl+C</tt> lähetetään signaali 2 (INT), joka tarkoittaa, että ohjelma saa tallentaa tilansa ja sen jälkeen sen pitäisi sulkeutua. Useat ohjelmat eivät kuitenkaan tämän signaalin saatuaan sulkeudu, vaan esimerkiksi vain kehottavat käyttäjää sulkemaan ohjelman sen oman käyttöliittymän kautta. | Useimpien signaalien oletusvaikutus on ohjelman lopettaminen, mutta ohjelma voi määritellä oman tapansa suhtautua eri signaaleihin. Esimerkiksi näppäinyhdistelmällä <tt>Ctrl+C</tt> lähetetään signaali 2 (INT), joka tarkoittaa, että ohjelma saa tallentaa tilansa ja sen jälkeen sen pitäisi sulkeutua. Useat ohjelmat eivät kuitenkaan tämän signaalin saatuaan sulkeudu, vaan esimerkiksi vain kehottavat käyttäjää sulkemaan ohjelman sen oman käyttöliittymän kautta. | ||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Signaalit numero 9 (KILL) ja 19 (STOP) ovat ainoat signaalit, joiden vaikutusta ohjelma ei voi muuttaa, vaan nämä signaalit lopettavat (KILL) tai pysäyttävät (STOP) kyseisen ohjelman suorituksen välittömästi. | Signaalit numero 9 (KILL) ja 19 (STOP) ovat ainoat signaalit, joiden vaikutusta ohjelma ei voi muuttaa, vaan nämä signaalit lopettavat (KILL) tai pysäyttävät (STOP) kyseisen ohjelman suorituksen välittömästi. | ||
KILL-signaali annetaan yleensä koneen sulkemisen yhteydessä, kun ensin on varoitettu ohjelmia TERM-signaalilla. Sillä voi myös sulkea rikkinäisen ohjelman, joka ei tottele muita signaaleja | KILL-signaali annetaan yleensä koneen sulkemisen yhteydessä, kun ensin on varoitettu ohjelmia TERM-signaalilla. Sillä voi myös sulkea rikkinäisen ohjelman, joka ei tottele muita signaaleja. Koska ohjelmalle ei tällöin jää mahdollisuutta sulkeutua hallitusta ja esimerkiksi tallentaa keskeneräisiä töitä, on tätä signaalia yleensä syytä käyttää vasta viimeisenä vaihtoehtona ohjelman sulkemiseen. | ||
==Yleisimpiä signaaleita== | ==Yleisimpiä signaaleita== | ||
Versio 25. syyskuuta 2010 kello 18.55
Ohjelmat eli prosessit voivat Linuxissa saada toisensa tekemään tiettyjä asioita lähettämällä toisilleen signaaleita. Niitä käytetään yleisimmin ohjelmien sulkemiseen eli tappamiseen (engl. kill). Erilaisista virhe- ja erikoistilanteista ilmoitetaan myös usein signaaleita lähettämällä.
Eri signaaleja voi lähettää komentoriviltä joko näppäinyhdistelmillä (signaalit INT, QUIT ja STP) tai kill-komennolla. Ohjelmista käsin signaalien lähettäminen tapahtuu kill-järjestelmäkutsulla.
Useimpien signaalien oletusvaikutus on ohjelman lopettaminen, mutta ohjelma voi määritellä oman tapansa suhtautua eri signaaleihin. Esimerkiksi näppäinyhdistelmällä Ctrl+C lähetetään signaali 2 (INT), joka tarkoittaa, että ohjelma saa tallentaa tilansa ja sen jälkeen sen pitäisi sulkeutua. Useat ohjelmat eivät kuitenkaan tämän signaalin saatuaan sulkeudu, vaan esimerkiksi vain kehottavat käyttäjää sulkemaan ohjelman sen oman käyttöliittymän kautta.
Eräs yleinen signaali on signaali numero 1 (HUP). Se lähetetään ohjelmalle tilanteessa jossa yhteys, jonka kautta ohjelmaa käytettiin, katkeaa. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin kun pääte-emulaattorissa ajetaan komentoriviohjelmaa ja pääte-emulaattori suljetaan tai jos ohjelmaa ajetaan etäkoneella SSH-yhteyden yli. Monet ohjelmat reagoivat HUP-signaaliin samalla tavalla kuin signaaliin TERM.
Signaalit numero 9 (KILL) ja 19 (STOP) ovat ainoat signaalit, joiden vaikutusta ohjelma ei voi muuttaa, vaan nämä signaalit lopettavat (KILL) tai pysäyttävät (STOP) kyseisen ohjelman suorituksen välittömästi.
KILL-signaali annetaan yleensä koneen sulkemisen yhteydessä, kun ensin on varoitettu ohjelmia TERM-signaalilla. Sillä voi myös sulkea rikkinäisen ohjelman, joka ei tottele muita signaaleja. Koska ohjelmalle ei tällöin jää mahdollisuutta sulkeutua hallitusta ja esimerkiksi tallentaa keskeneräisiä töitä, on tätä signaalia yleensä syytä käyttää vasta viimeisenä vaihtoehtona ohjelman sulkemiseen.
Yleisimpiä signaaleita
- HUP ("hangup"): yhteys käyttäjään katkennut. Kun Unix-koneita käytettiin puhelinverkon välityksellä, annettiin tämä signaali yhteyden katketessa. Nykyään tyypillinen syy on pääteikkunan sulkeminen. Palvelinohjelmistoja voi usein pyytää lukemaan asetustietonsa uudestaan tällä signaalilla.
- INT ("interrupt"): käyttäjä on painanut Ctrl+C. Ohjelma sulkeutuu (useimmissa tapauksissa).
- QUIT: käyttäjä on painanut näppäinyhdistelmää Ctrl+D (katso stty). Ohjelma sulkeutuu, mutta jättää core-tiedoston ohjelman toiminnan tutkimiseksi.
- KILL: ydin lopettaa ohjelman ilman varoitusta
- USR1: ohjelmakohtaisesti määritelty
- SEGV: väärä muistinosoitus eli vika ohjelmassa, muistipiireissä tms.
- TERM: ohjelma pyydetään sulkeutumaan, esimerkiksi shutdown-käskyn takia
- STOP: ydin pysäyttää ohjelman
- CONT: ohjelman annetaan jatkaa
Signaalien nimet esitetään usein muodossa SIG + signaalinnimi, esimerkiksi SIGHUP.