Ero sivun ”Viivakoodinlukijat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Viivakoodinlukija''' on laite jolla luetaan viivakoodeja Laser- tai LED-valolla. Itse viivakoodien koodauksia on paljon erillaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat koodattavan sisällön, käytetyn pinta-alan, näiden hyötysuhteen ym ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä viivakoodin käyttökohteita on tuotteiden EAN-koodit ja pankkisiirtolomakkeen tiedonsyöttö - joka on varmaan viivakoodien yleisin kotikäyttö. | '''Viivakoodinlukija''' on laite jolla luetaan viivakoodeja Laser- tai LED-valolla. Itse viivakoodien koodauksia on paljon erillaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat koodattavan sisällön, käytetyn pinta-alan, näiden hyötysuhteen ym ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä viivakoodin käyttökohteita on tuotteiden EAN-koodit ja pankkisiirtolomakkeen tiedonsyöttö - joka on varmaan viivakoodien yleisin kotikäyttö. | ||
Lukijalaite liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. Tällöin laite voi näkyä käyttöjärjestelmälle monella eri tavalla kuten HID (''Human interface device'', usein USB-näppäimistö), OPOS (''Open Point of Sales'') mukaisena laitteena joka tarvitsee oman OPOS-kernelajurin tai USB:n RS-232 emulaatiolla. Vanhemmissa lukijoissa saattaa olla aito RS-232 liitäntä jolloin käyttöjärjestelmän ja sovelluksen asetukset ajureineen ovat sen mukaisia. Langattomissa lukijoissa radiorajapinta voi olla valmistajan oma, laitespesifinen ratkaisu tai esim Bluetooth yhteys. Langattomien mukana tulee usein radiolaite joka liitetään yleensä USB:llä tietokoneeseen, joskin Bluetooth liitännäiset voivat toimia suoraan tietokoneen oman BT-liitännän kautta. | Lukijalaite liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. Tällöin laite voi näkyä käyttöjärjestelmälle monella eri tavalla kuten HID (''Human interface device'', usein USB-näppäimistö), OPOS (''Open Point of Sales'') mukaisena laitteena joka tarvitsee oman OPOS-kernelajurin tai USB:n RS-232 emulaatiolla. Vanhemmissa lukijoissa saattaa olla aito RS-232 liitäntä jolloin käyttöjärjestelmän ja sovelluksen asetukset ajureineen ovat sen mukaisia. Langattomissa lukijoissa radiorajapinta voi olla valmistajan oma, laitespesifinen ratkaisu tai esim. Bluetooth-yhteys. Langattomien mukana tulee usein radiolaite joka liitetään yleensä USB:llä tietokoneeseen, joskin Bluetooth-liitännäiset voivat toimia suoraan tietokoneen oman BT-liitännän kautta. | ||
Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria. | Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria. | ||
Versio 19. maaliskuuta 2015 kello 00.08
Viivakoodinlukija on laite jolla luetaan viivakoodeja Laser- tai LED-valolla. Itse viivakoodien koodauksia on paljon erillaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat koodattavan sisällön, käytetyn pinta-alan, näiden hyötysuhteen ym ominaisuuksien mukaan. Tyypillisiä viivakoodin käyttökohteita on tuotteiden EAN-koodit ja pankkisiirtolomakkeen tiedonsyöttö - joka on varmaan viivakoodien yleisin kotikäyttö.
Lukijalaite liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännällä. Tällöin laite voi näkyä käyttöjärjestelmälle monella eri tavalla kuten HID (Human interface device, usein USB-näppäimistö), OPOS (Open Point of Sales) mukaisena laitteena joka tarvitsee oman OPOS-kernelajurin tai USB:n RS-232 emulaatiolla. Vanhemmissa lukijoissa saattaa olla aito RS-232 liitäntä jolloin käyttöjärjestelmän ja sovelluksen asetukset ajureineen ovat sen mukaisia. Langattomissa lukijoissa radiorajapinta voi olla valmistajan oma, laitespesifinen ratkaisu tai esim. Bluetooth-yhteys. Langattomien mukana tulee usein radiolaite joka liitetään yleensä USB:llä tietokoneeseen, joskin Bluetooth-liitännäiset voivat toimia suoraan tietokoneen oman BT-liitännän kautta.
Tiettävästi Linux-kernelille ei ole kirjoitettu natiivia OPOS-ajuria, JavaPOS tai niiden yhteenliittymän UnifiedPOS määritysten mukaista ajuria.
HID-tilassa olevat lukijaa käytettäessä tulee huomioida käytetty näppäimistökartta, Code 39 ja Code 128 tyypin viivakoodit pystyvät esittämään ASCII-järjestelmä merkit jossa koodatut numerot vastaavat kyseisen merkistön merkkejä.