Ero sivun ”Kustomointi” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
(Maininta Reftacta snapshotista) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista [[Levykuva|.iso]]-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. | '''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista [[Levykuva|.iso]]-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi. | ||
== Levyllä oleva Linux --> .iso == | == Levyllä oleva Linux --> .iso == | ||
Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. | Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Joissain harvoissa linuxeissa, esimerkiksi MX Linuxissa, on snapshot-toiminto jolla ajettavan käyttöjärjestelmän pakakamine käynnistetävään -iso-levykuvaan onnistuu helposti. | ||
Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. ''Refracta Snapshot''-ohjelmaakin kannattaa kokeilla jos edelliset eivät toimi. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä | |||
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. Tällöin monet multiboot-usb tikunteko ohjelmat (lähinnä multibootusn, multisystem) eivät tunnista syntynyttä tuotosta. '''Distrosharekin''' sopii hyvin tarkoitukseen. | |||
Uuden .iso-tiedoston luionti kiintolevyltä olevasta .iso-tiedostosta ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi. | |||
== Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso == | == Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso == | ||
Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta | Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuottaa silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva. | ||
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto | Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida [[chroot]]-komennolla. | räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida [[chroot]]-komennolla. | ||
Ubuntussa tähän sopivia | Ubuntussa tähän sopivia ohjelmia on esim Cubic. Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna. | ||
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston | Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston | ||
Versio 17. elokuuta 2020 kello 21.15
Kustomointi (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.
Levyllä oleva Linux --> .iso
Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Joissain harvoissa linuxeissa, esimerkiksi MX Linuxissa, on snapshot-toiminto jolla ajettavan käyttöjärjestelmän pakakamine käynnistetävään -iso-levykuvaan onnistuu helposti.
Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim BodhiBuilder ja Pinguy Builder-ohjelmalla. Refracta Snapshot-ohjelmaakin kannattaa kokeilla jos edelliset eivät toimi. Myös Linux Live Kitillä tämä onnistuu, mutta käynnistyvä Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. Tällöin monet multiboot-usb tikunteko ohjelmat (lähinnä multibootusn, multisystem) eivät tunnista syntynyttä tuotosta. Distrosharekin sopii hyvin tarkoitukseen. Uuden .iso-tiedoston luionti kiintolevyltä olevasta .iso-tiedostosta ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.
Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso
Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuottaa silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.
Ubuntussa tähän sopivia ohjelmia on esim Cubic. Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston Firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.