Lisensointi

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Linux-maailmassa ohjelmat on perinteisesti lisensoitu vapailla lisensseillä. Toisin viimeaikoina Linuxille on alettu entistä enemmän kehittää myös suljetun lähdekoodin ohjelmia. Yleensä Linuxille kehitettyjen kaupallisten pelien lähdekoodi ei ole saatavilla. Linux-jakelut eivät yleensä salli epävapaita ohjelmia pakettivarastoihinsa, joten kannattaa suosia vapaita lisenssejä.

Vapaat lisenssit toteuttavat neljä perusvapautta.

• Ohjelmaa saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseen
• Ohjelman toteutustapaa saa tutkia, ja ohjelmaa saa muokata omien tarpeiden mukaiseksi
• Ohjelman kopioita saa jakaa edelleen lähimmäisen auttamiseksi
• Ohjelman muokattuja versioita saa jakaa muille, niin että niistä on hyötyä koko yhteisölle.

Huomaa että vapaan ja avoimen lähdekoodin välillä on eroja. Avoin lähdekoodi ei ole välttämättä vapaata, ellei sitä ole lisensoitu vapaalla lisenssillä. Hyvänä esimerkkinä toimii TrueCrypt.

Vapaat lisenssit jakautuvat kahteen pääluokkaan, permissiivisiin- ja copyleft-lisensseihin. Copyleft-lisenssit ovat tarttuvia, mikä tarkoittaa sitä että niiden johdannaisteokset täytyy lisensoida samalla lisenssillä kuin alkuperäisteos. Permissiiviset lisenssit taas eivät tartu, mahdollistaen johdannaisteosten lisensoimisen eri lisenssillä kuin alkuperäinen teos.

Copyleft-lisenssejä

• GPL
• LGPL

Permissiivisiä lisenssejä

• Apache-lisenssi
• BSD-lisenssi
• MIT-lisenssi

Aiheesta muualla

• Debian.org - Mitä "vapaa" tarkoittaa? tai Mitä käsite Free Software tarkoittaa?
• GNU.org - Why “Free Software” is better than “Open Source” englanniksi
• GNU.org - Why Open Source misses the point of Free Software englanniksi
• tldrlegal.com englanniksi
• choosealicense.com - Apua lisenssin valintaan englanniksi
• opensource.org englanniksi