Ero sivun ”Palvelimet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan formatoida koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli. | Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan formatoida koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli. | ||
== | == Katso myös == | ||
*[[LAMP]] | |||
*[[Palvelinohjelmat]] | *[[Palvelinohjelmat]] | ||
[[Luokka:Verkko]][[Luokka:Laitteisto]] | [[Luokka:Verkko]][[Luokka:Laitteisto]] |
Versio 31. heinäkuuta 2006 kello 11.09
Laitteistopuoleltaan palvelin yleensä poikkeaa jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. Palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:
- Monta rinnakkaista prosessoria
- Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli RAID
- SCSI
- Kahdennetut virtalähteet
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan formatoida koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.