Ero sivun ”Initramfs” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(artikkelitoiveesta) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image | make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image | ||
Mikäli automaattinen vaihtoehto ei ole käytössä, initrd:n voi luoda myös manuaalisesti <tt>mkinitramfs</tt>-työkalulla. Seuraava esimerkki tallentaa luodun initrd:n tiedostoon initrd.img: | Mikäli automaattinen vaihtoehto ei ole käytössä, initrd:n voi (useimmissa [[jakelu]]issa) luoda myös manuaalisesti <tt>mkinitramfs</tt>-työkalulla. Seuraava esimerkki tallentaa luodun initrd:n tiedostoon initrd.img: | ||
mkinitramfs -o initrd.img | mkinitramfs -o initrd.img | ||
[[Luokka:Järjestelmä]] | [[Luokka:Järjestelmä]] | ||
[[Luokka:Käsitteet]] | [[Luokka:Käsitteet]] |
Versio 20. maaliskuuta 2007 kello 18.00
Initial ramdisk, tai initrd, kuten sitä yleensä nimitetään, on keskusmuistiin ytimen käynnistyksen yhteydessä ladattava massamuistinomainen alue. Se saattaa sisältää mm. moduuleita. Debian ja siihen pohjautuvat jakelut käyttävät initrd:tä kovasti hyödykseen: lähes kaikki ytimen osat on käännetty moduuleiksi IDE- ja tiedostojärjestelmäajureita myöten, ja ne käynnistetään initrd:ltä. Initrd:n luonti on näissä jakeluissa automatisoitu ytimen kääntämisen yhteydessä tapahtuvaksi, liittämällä --initrd -parametrin make-kpkg-komentoon:
make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image
Mikäli automaattinen vaihtoehto ei ole käytössä, initrd:n voi (useimmissa jakeluissa) luoda myös manuaalisesti mkinitramfs-työkalulla. Seuraava esimerkki tallentaa luodun initrd:n tiedostoon initrd.img:
mkinitramfs -o initrd.img