Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (→Linkkejä: FC-FAQ) |
(fedora 7) |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun. | Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun. | ||
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja | Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2007 mennessä ulos on tullut jo seitsemän versiota, jotka on numeroitu juoksevasti Fedora Core 1-6 ja versiosta 7 alkaen pelkällä Fedora-nimellä, Core- ja Extras-pakettivalikoimien yhdistyttyä | ||
Fedora on saatavilla viidellä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. | Fedora on saatavilla viidellä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. | ||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core] | * [http://fedora.redhat.com Fedora Core] | ||
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] | * [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] | ||
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto) | * [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto) | ||
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen FC4-FAQ, englanniksi] | * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen FC4-FAQ, englanniksi] | ||
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi] | * [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi] | ||
* [http://www.linux-paja.com/ Suomenkieliset FC6- FC5- ja FC4-FAQ:it] | * [http://www.linux-paja.com/ Suomenkieliset FC6- FC5- ja FC4-FAQ:it] | ||
[[Luokka:Jakelut]] | [[Luokka:Jakelut]] |
Versio 31. toukokuuta 2007 kello 22.11
Fedora Core on oikeastaan Red Hat Enterprise Linuxin sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. Red Hat oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2007 mennessä ulos on tullut jo seitsemän versiota, jotka on numeroitu juoksevasti Fedora Core 1-6 ja versiosta 7 alkaen pelkällä Fedora-nimellä, Core- ja Extras-pakettivalikoimien yhdistyttyä
Fedora on saatavilla viidellä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään Anaconda. Paketteja asennellaan joko Yum:lla tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä yumexilla [1], pirutilla (ohjelmien asennus) tai pup:lla (järjestelmän päivitys). Kaikki nämä toimivat RPM-paketinhallintajärjestelmän edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.
Pitkä historia on tehnyt Fedorasta kohtalaisen stabiilin jakelun ja Fedora onkin helppo sopeuttaa moniin eri käyttötarkoituksiin ilman, että järjestelmän vakaus vaarantuu. Oletustyöpöytänä toimii GNOME, mutta myös KDE:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Fedoran graafiset asetustyökalut ovat melko yksinkertaisia ja edistyneemmässä käytössä voi olla usein vaikea välttyä tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaukselta.
Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Freshrpms:ia tai Livnaa, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi mp3:sten tai suojattujen dvd-levyjen toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös kaupallisia näytönohjainajureita on saatavilla tätä kautta.
Viime vuosina Fedora on menettänyt runsaasti käyttäjiä varsinkin Ubuntulle ja SuSElle, mutta on tästä huolimatta yksi ylivoimaisesti suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen suuri sen markkinaosuus on palvelintietokoneissa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta One Laptop per Child -projektin käyttöjärjestelmäksi.
Katso myös
- Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin
- Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin
- Fedoran ja Red Hatin päivittäminen