Ero sivun ”Verkkoliitynnät monipuolisemmin” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding ajurilla. | Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding ajurilla. | ||
===Bonding=== | |||
Varayhteyden toteuttaminen bondingilla on huomattavasti yksinkertaisempaa. | |||
Jotta kerneli tunnistaisi rikkoutuneen linkin tulee käyttöön ladata myös modulit miimon, tai arp_interval ja arp_ip_target. | |||
Bonding ajuri ladataan kerneliin, mutta toimintatila vaihdetaan kuormantasauksesta varalinkkiin: | |||
modprobe bonding mode=1 miimon=50 | |||
Miimon arvo on aika millisekunteina, kuinka usein tarkistetaan onko yhteys ylhäällä. | |||
Tämän jälkeen bonding laite alustetaan kuten yllä. | |||
===Reititys=== | |||
Mikäli varayhteys tulee toiselta operaattorilta, ja käytössä on palveluita ulospäin, on varayhteys toteutettava reitittämällä, ja tällöin yrityksellä tulee olla käytössä oma määritelty IP-blokki, ja reitityssopimukset kyseiselle AS-alueelle molemmilta operaattoreilta. | |||
=Palvelunlaatu= | =Palvelunlaatu= |
Versio 11. elokuuta 2005 kello 02.18
Joskus tulee tarve lisätä varayhteyksiä tai varmistaa siirtoyhteyden kaistan riittävyys, mutta näiden toteuttamiseen ei ole yhtä suoraa ratkaisua.
Monimutkaisemmat yhteysratkaisut
Yritys voi ottaa käyttöönsä useamman operaattorin samanaikaisesti. Tällöin liikenne voidaan jakaa näiden operaattorien liittymiin, joko niin että toinen yhteys on passiivisena varalla, mikäli pääyhteys katkeaa, tai niin että molempia yhteyksiä käytetään samanaikaisesti ja tuplataan yhteyden kapasiteetti.
Yhteysnopeuden kasvattaminen ryhmittämällä
Kernelissä on tarjolla bonding tuki. Bonding ajurilla voidaan määrätä verkkokortteja "orjiksi" bond laitteelle. Yksinkertaisimmin, yritys voi ottaa samalta operaattorilta neljä 1Mbit/1Mbit ADSL liittymää ja kytkeä niiden päätelaitteet siltaaviksi. Reititinkoneena toimivaan linux koneeseen laitetaan 5 verkkokorttia, joista 4 kytketään päätelaitteisiin, ja yksi sisäverkkoon päin.
Oletetaan että eth0->eth3 on kytketty ADSL-päätelaitteisiin. Otetaan bonding käyttöön:
modprobe bonding
Mikäli bonding modulia ei löydy, valitse se mukaan configista ja käännä modulit uudelleen. Alustetaan bond0 liittymä:
ip link set dev bond0 up
Verkkokortit määritetään bond0 laitteelle orjiksi:
ifenslave bond0 eth0 eth1 eth2 eth3
Nyt bond0 laitteelle voidaan hakea ip operaattorilta:
dhcpcd bond0
Nyt käytössä on periaatteessa 4Mbit uplink ja 4Mbit downlink, mutta ADSL:n asynkroninen rakenne tekee liittymästä 2Mbit/2Mbit SDSL:ää vastaavan linkin.
Samaa tekniikkaa voidaan käyttää kimputtamaan normaaleja verkkokortteja lähiverkkoyhteyksille, tästä voi olla apua esim videoeditointisovelluksissa, tiedostopalvelimissa sekä muissa paljon kaistaa tarvitsevissa ratkaisuissa.
Varayhteydet
Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding ajurilla.
Bonding
Varayhteyden toteuttaminen bondingilla on huomattavasti yksinkertaisempaa. Jotta kerneli tunnistaisi rikkoutuneen linkin tulee käyttöön ladata myös modulit miimon, tai arp_interval ja arp_ip_target. Bonding ajuri ladataan kerneliin, mutta toimintatila vaihdetaan kuormantasauksesta varalinkkiin:
modprobe bonding mode=1 miimon=50
Miimon arvo on aika millisekunteina, kuinka usein tarkistetaan onko yhteys ylhäällä. Tämän jälkeen bonding laite alustetaan kuten yllä.
Reititys
Mikäli varayhteys tulee toiselta operaattorilta, ja käytössä on palveluita ulospäin, on varayhteys toteutettava reitittämällä, ja tällöin yrityksellä tulee olla käytössä oma määritelty IP-blokki, ja reitityssopimukset kyseiselle AS-alueelle molemmilta operaattoreilta.
Palvelunlaatu
QoS Ratkaisut
QoS ratkaisuilla pyritään takaamaan käyttäjien käyttöön aina määrätyn verran kaistaa.
Wondershaper
Wondershaper on yksi parhaista QoS ohjelmistoista linuxille. Sen tavoitteena on saada asymmetriset linkit, kuten kaapelimodeemit ja ADSL, toimimaan pienellä latenssilla käytettäessä SSH, WWW, tai telnet protokollia, vaikka yhteydessä olisikin muuta kaistaa aktiivisesti varaavaa liikennettä.
Iproute2
VPN Yhteydet
VPN yhteyttä käytetään normaalisti kun yrityksellä on kaksi erillistä toimipistettä, ja niiden välillä ei ole kiinteää datayhteyttä. On kuitenkin tarve vaihtaa asiakirjoja ja muuta tietoa toimipisteiden välillä, joten olemassaolevien internet yhteyksien läpi voidaan rakentaa VPN-tunneli jolla eri toimistojen lähiverkot voidaan yhdistää samaksi verkoksi salatun tunnelin suojaamana.
Free S/WAN
Free S/WAN on tällä hetkellä yleisimmin käytetty vpn-ratkaisu linux ympäristöissä.
ISAKMP
DOD ISAKMP toimi Ciscon ja MIT:n projektina jota rahoitettiin puolustusministeriön toimesta. Projektissa toteutettiin ISAKMP referenssimallia noudattava ohjelmistototeutus.
Ulkoiset linkit
Julian Anastasovin paikkauksia iprouteen.