|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Komentorivi]] on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei tarvitakaan juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.
| | HYVÄSTI NUSSIJAT |
| | |
| ==Miten komentoriville pääsee?==
| |
| Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[GNOME]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee X:stä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+<funktionäppäin> (esimerkiksi Ctrl+Alt+F1). Tekstitilassa voi virtuaalikonsolista toiseen siirtyä komennolla Alt+<funktionäppäin> tai Alt+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaalikonsolissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä komennolla Alt+F7.
| |
| | |
| Jotkut jakelut tarjoavat mahdollisuuden käynnistää koneen vikasieto- tai korjaustilassa, joka käynnistyy suoraan komentoriville. Näin on mahdollista tehdä järjestelmään korjauksia vaikka graafinen ympäristö ei toimisikaan.
| |
| | |
| == Komentotulkki ==
| |
| [[Komentotulkki]] (engl. shell) on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentotulkkeja on useita, mutta peruskäytössä ne toimivat suurinpiirtein samalla tavalla. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten esimerkeissä käytetään sitä.
| |
| | |
| Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.
| |
| | |
| == Hakemistorakenteessa liikkuminen ==
| |
| Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla <tt>cd</tt>. Linuxin hakemistorakenne lähtee juurihakemistosta /, jonka alta löytyy monia eri hakemistoja. Hakemistopolku voidaan kirjoittaa täydellisenä juurihakemistosta lähtien (esimerkiksi <tt>/home/masa/asiakirjat</tt>) tai suhteessa nykyiseen hakemistoon. Lisätietoja hakemistorakenteesta löytyy artikkelista [[Linuxin hakemistorakenne]].
| |
| | |
| Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla
| |
| $ cd /usr
| |
| Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:
| |
| $ cd alihakemisto
| |
| | |
| Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla
| |
| $ cd ..
| |
| | |
| Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla [[ls]]. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokkauspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:
| |
| $ ls -l
| |
| -rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1
| |
| -rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin
| |
| -rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3
| |
| Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedoston linkkien eli nimien lukumäärän (yleensä yksi muille kuin hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava [[ryhmä]] (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. Huomaa että hakemistojen kohdalla näkyvä koko ei kerro hakemiston sisältämien tiedostojen yhteiskokoa.
| |
| | |
| Vinkki: Saat <tt>ls</tt>:n tulosteessa olevat tiedoston koot järkevämpään muotoon käyttäen lisäksi valitsinta <tt>h</tt> (<tt>ls -lh</tt>). Tällöin tiedostojen koot näytetään käyttäen sopivinta etuliitettä (tavuina tai kilo-, mega-, giga- tai teratavuina).
| |
| | |
| == Komentojen suorittaminen ==
| |
| Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon <tt>ohjelmannimi</tt> (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:
| |
| $ echo $PATH
| |
| ~/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/bin/X11:/usr/games
| |
| <!-- /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:
| |
| /opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:
| |
| /usr/share/karamba/bin-->
| |
| | |
| Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (huomaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:
| |
| $ cd /home/kayttaja
| |
| $ ./ohjelma
| |
| tai
| |
| $ /home/kayttaja/ohjelma
| |
| '''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: cd ~
| |
| | |
| Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista.
| |
| | |
| Eri komentoriviohjelmia on listattu ja esitelty sivulla [[komentorivikomennot]].
| |
| | |
| == Täydentäminen tabulaattorilla ==
| |
| Tabulaattorin painelu on keino täydentää komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.
| |
| | |
| Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:
| |
| *imuroidut
| |
| *pelit
| |
| *pikkupelit
| |
| Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin
| |
| $ cd im
| |
| ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon
| |
| $ cd imuroidut
| |
| Toisaalta kirjoittamalla
| |
| $ cd p
| |
| ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita (asetuksista riippuen kone saattaa piipata). Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.
| |
| | |
| Eräät komentotulkit (mm. bash, vaikka toiminnallisuus ei ole oletuksena kytkettynä) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, [[PID|prosessinumeroiden]] sekä komentojen valitsimien täydennystä tabin avulla.
| |
| | |
| Mm. [[zsh]]- ja [[tcsh]]-[[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento <tt>mpllayr</tt> voitaisiin tällöin täydentää komennoksi <tt>[[mplayer]]</tt>.
| |
| | |
| == Putkitus ==
| |
| Putket (''engl. pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi.
| |
| | |
| Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:
| |
| $ uname -r
| |
| 2.6.15-ck3-r1
| |
| Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:
| |
| $ cowsay Moi linux.fi!
| |
| | |
| _______________
| |
| < Moi linux.fi! >
| |
| ---------------
| |
| \ ^__^
| |
| \ (oo)\_______
| |
| (__)\ )\/\
| |
| ||----w |
| |
| || ||
| |
| | |
| | |
| Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus
| |
| $ uname -r | cowsay
| |
| | |
| _______________
| |
| < 2.6.15-ck3-r1 >
| |
| ---------------
| |
| \ ^__^
| |
| \ (oo)\_______
| |
| (__)\ )\/\
| |
| ||----w |
| |
| || ||
| |
| |-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille:
| |
| $ ps aux | less
| |
| Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:
| |
| $ ls | grep merkkijono
| |
| Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.
| |
| | |
| ===Tiedostojen putkitus===
| |
| Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. [[STDIN]]). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.
| |
| | |
| Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin ([[STDOUT]]) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa <tt>cowsay Moi > tiedosto</tt>, ja katso tämän jälkeen tiedoston ''tiedosto'' sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.
| |
| | |
| Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]).
| |
| | |
| Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. [[nimetty putki|nimetyn putken]] avulla. Katso myös lisätietoja artikkelista [[standardivirrat]].
| |
| | |
| ===Esimerkkejä===
| |
| | |
| $ du /etc | sort -nr | head -5
| |
| 23281 /etc
| |
| 6851 /etc/opt
| |
| 4440 /etc/opt/gnome
| |
| 4073 /etc/opt/gnome/gconf
| |
| 2569 /etc/X11
| |
| | |
| Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla [[sort]] -nr, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa du:n tulosteen, numeerisesti (valitsin -n) isoimmasta pienimpään (valitsin -r kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa ''[[head]] -5'' näyttämään sortin tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä.
| |
| | |
| Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla
| |
| $ du /etc | sort -n | tail -5
| |
| 2569 /etc/X11
| |
| 4073 /etc/opt/gnome/gconf
| |
| 4440 /etc/opt/gnome
| |
| 6851 /etc/opt
| |
| 23281 /etc
| |
| | |
| Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.
| |
| | |
| $ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11
| |
| 2569 /etc/X11
| |
| | |
| Kun lopuksi poimitaan tulostesta [[grep]]in avulla rivit, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.
| |
| | |
| $ du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11
| |
| 4073 /etc/opt/gnome/gconf
| |
| 4440 /etc/opt/gnome
| |
| 6851 /etc/opt
| |
| 23281 /etc
| |
| | |
| Tässä taas grepille on annettu valitsin -v, jolla määritellään grep näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.
| |
| | |
| $ ls /etc |wc -l
| |
| 270
| |
| | |
| Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc ([[wc]] -l laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.
| |
| | |
| == Komentojen ketjutus ==
| |
| Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla [[emerge]] --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:
| |
| # emerge --sync && emerge -uDNav world
| |
| Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.
| |
| | |
| Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvaston: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:
| |
| $ false || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen
| |
| $ true || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen
| |
| | |
| Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset
| |
| $ [[false]] ; cowthink Moi!
| |
| $ [[true]] ; cowthink Moi!
| |
| | |
| ==Komentojen käynnistäminen taustalle==
| |
| Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:
| |
| $ [[xterm]] &
| |
| [1] 12345
| |
| Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron (tässä 1) ja [[PID]]-luvun (tässä 12345). Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.
| |
| | |
| Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:
| |
| $ fg %2
| |
| Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.
| |
| | |
| &-merkin avulla taustalle käynnistetty ohjelma sulkeutuu, jos se komentotulkki, jossa komento ajettiin, suljetaan. Mikäli halutaan ohjelman pysyvän käynnissä komentotulkin sulkemisen jälkeenkin, on käytettävä komentoa [[nohup]]:
| |
| $ nohup xterm &
| |
| | |
| ==Lainausmerkkien käyttö==
| |
| Lainausmerkkejä käytetään kertomaan, että niiden välissä oleva merkkijono pitää välittää kokonaisuudessaan eteenpäin tulkitsematta sen merkkejä erikseen. Lainausmerkkejä on käytössä kolmenlaisia, joista jokaisella on oma merkityksensä.
| |
| | |
| Yksinkertaiset lainausmerkit ('), jotka suomalais-ruotsalaisessa näppäimistössä saa Ä:n ja enterin välisestä napista, saavat komentotulkin välittämään niiden välisen merkkijonon sinällään kutsutulle komennolle, prosessoimatta sitä millään tavalla. Esimerkiksi komento
| |
| $ [[su]] -c '[[chown]] ida /home/ida -R'
| |
| joka suorittaa lainausmerkkien välissä olevan komennon [[pääkäyttäjä]]n oikeuksilla, johtaisi ilman lainausmerkkejä siihen, että <tt>su</tt> tulkitsisi vain merkkijonon "<tt>chown</tt>" <tt>-c</tt>-valitsimensa argumentiksi eli suoritettavaksi komennoksi. Loput kolme merkkijonoa tulkittaisiin <tt>su</tt>:n omiksi argumenteiksi, mikä johtaisi virheilmoitukseen.
| |
| | |
| 2-napista shiftin avulla saatavat tuplalainausmerkit (") poikkeavat yksinkertaisista lainausmerkeistä siinä, että komentotulkki laajentaa niiden sisältämät [[ympäristömuuttuja]]t ennen merkkijonon syöttämistä komennolle. Esimerkiksi komento
| |
| $ echo "$EDITOR on paras"
| |
| tulostaisi (esimerkiksi)
| |
| [[emacs]] on paras
| |
| kun taas komento
| |
| $ echo '$EDITOR on paras'
| |
| tulostaa
| |
| $EDITOR on paras
| |
| Yleensä ei ole merkitystä, kummanlaisia lainausmerkkejä käyttää, mutta niiden ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.
| |
| | |
| Kolmas lainausmerkkityyppi ovat vasemmalle kallellaan olevat yksinkertaiset lainausmerkit, jotka saa shiftin kanssa +-näppäimen oikealla puolella olevasta napista. Ne aiheuttavat lainausmerkkien sisällä olevan komennon/merkkijonon suorittamisen ennen sen välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi komento
| |
| $ [[echo]] `[[uname]]` >appelsiini
| |
| loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon <tt>uname</tt> tuloste eli "<tt>Linux</tt>".
| |
| | |
| ==Komentohistoria==
| |
| Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä Page Up ja loppuun näppäimellä Page Down.
| |
| | |
| Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä Ctrl+R. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan Ctrl+R. Ctrl+R-hakua [[zsh]]-komentotulkissa:
| |
| [jaakko@laptop] ~ % cat /var/log/crond
| |
| bck-i-search: cat _
| |
| Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa ~/.bash_history. Myös tiedosto ~/.history on yleinen.
| |
| | |
| Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi
| |
| $ !15256
| |
| suorittaisi rivin numero 15256.
| |
| | |
| Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi.
| |
| | |
| ==Näyttöhistoria==
| |
| Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreissa]] yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleissa]] voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä Shift+Page Up ja Shift+Page Down. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa.
| |
| | |
| Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää Scroll Lock -näppäimellä, mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. Näppäinyhdistelmät Ctrl+S ja Ctrl+Q toimivat samalla tavalla.
| |
| | |
| ==Ympäristömuuttujat==
| |
| [[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (eli ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Ympäristömuuttujaan viitatessa käytetään sen nimen alussa $-merkkiä. Ympäristömuuttujien nimissä on tapana käyttää vain isoja kirjaimia. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm.
| |
| *$COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä
| |
| *$DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus
| |
| *$EDITOR - oletus[[tekstieditori]]
| |
| *$HISTFILE - käytettävä historiatiedosto
| |
| *$HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus
| |
| *$HOME - käyttäjän kotihakemisto
| |
| *$LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt>
| |
| *$LINES - pääteikkunan korkeus riveinä
| |
| *$MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti
| |
| *$MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti
| |
| *$OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>)
| |
| *$[[PATH]] - komentojen oletuspolku
| |
| *$[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto
| |
| *$SHELL - käytettävä komentotulkki
| |
| *$TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi
| |
| *$USER - käyttäjänimi
| |
| *$VISUAL - oletus[[tekstieditori]]
| |
| Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. Esimerkki:
| |
| $ export EDITOR="[[emacs]]"
| |
| | |
| Komentotulkkiympäristössä on mahdollista käyttää myös ns. tavallisia muuttujia, jotka toimivat vain yhden prosessin sisällä. Toisin kuin ympäristömuuttujat, tavallinen muuttuja ei siis komentorivillä määriteltynä periydy siltä käynnistetyille prosesseille eikä myöskään näy env-komennon tulosteessa.
| |
| | |
| Tavallinen muuttuja määritellään komennolla <tt>MUUTTUJANNIMI=arvo</tt>, esimerkiksi
| |
| $ FOO=bar
| |
| | |
| ==Ajonaikainen ohjeistus==
| |
| Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista [[dokumentaatio|ohjeistusta]]. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi [[cat]]-komennon ohje aukeaa komennolla
| |
| $ cat --help
| |
| Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla [[man]], esimerkiksi
| |
| $ man [[sudo]]
| |
| Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. [[asetustiedosto]]ja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.
| |
| | |
| Erityisesti [[GNU]]-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. [[info]]-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.
| |
| | |
| [[Whatis]]-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi
| |
| $ whatis ls
| |
| ls (1) - list directory contents
| |
| Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.
| |
| | |
| ==Komentotulkkien asetustiedostot==
| |
| Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä.
| |
| | |
| Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi /etc/bashrc) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi ~/.bashrc). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.
| |
| | |
| Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat:
| |
| */etc/profile ja ~/.profile - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.
| |
| */etc/[[bash_profile]] ja ~/bash_profile - Bashin oma profile-tiedosto.
| |
| */etc/[[bashrc]] ja ~/.bashrc - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.
| |
| */etc/[[bash_logout]] ja ~/.bash_logout - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono
| |
| */etc/[[inputrc]] ja ~/.inputrc - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto
| |
| | |
| Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]].
| |
| | |
| == Katso myös ==
| |
| *[[Komentorivikomennot]]
| |
| *[[Komentorivivinkkejä]]
| |
| *[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]
| |
| *[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]
| |
| *[[Bash-skriptaus]]
| |
| *[[Bashin ulkoasu]]
| |
| *[[Standardivirrat]]
| |
| | |
| ==Aiheesta muualla==
| |
| *[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona] (Tulosta parerille kaksipuoleisena ja taita haitariksi, fantsua)
| |
| *[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.
| |
| | |
| [[Luokka:Ohjeet]]
| |
| [[Luokka:Komentorivi]]
| |