Ero sivun ”MPD” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä [[root|pääkäyttäjänä]] vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä [[root|pääkäyttäjänä]] vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.
===Ajaminen pääkäyttäjänä===
===Ajaminen pääkäyttäjänä===
Aluksi kopioidaan esimerkki[[asetustiedostot|asetustiedosto]] /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.
Aluksi kopioidaan esimerkki [[asetustiedostot|asetustiedosto]] /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.


Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit
Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit

Versio 6. tammikuuta 2010 kello 23.39

Music Player Daemon eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt musiikkisoitin. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten edustaohjelmien kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee MP3-, Ogg Vorbis-, FLAC-, AAC-, mod- ja wav-formaatteja.

Käyttöönotto

MPD löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä mpd. Esimerkiksi Arch Linuxissa se asentuisi komennolla

pacman -S mpd

Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä pääkäyttäjänä vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.

Ajaminen pääkäyttäjänä

Aluksi kopioidaan esimerkki asetustiedosto /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.

Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit

playlist_directory              "/var/lib/mpd/playlists"
db_file                         "/var/lib/mpd/mpd.db"
log_file                        "/var/log/mpd/mpd.log"
error_file                      "/var/log/mpd/mpd.error"
state_file                      "/var/lib/mpd/mpdstate"

Lisäksi rivin

#user                            "mpd"

alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina. Rivillä music_directory määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi

music_directory                 "/home/carl-gustaf/min.musik"

Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava symbolinen linkki määritellyn hakemiston alle. Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla

man mpd.conf

Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla

/etc/init.d/mpd create-db

tai BSD-tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä komennolla

/etc/rc.d/mpd create-db

Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla

/etc/init.d/mpd create-db

tai

/etc/rc.d/mpd create-db

Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin (init) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.

Ajaminen tavallisena käyttäjänä

Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisenä käyttäjän ajettaessa löytyä rivit

music_directory                 "/polku/musiikkihakemistoosi"
playlist_directory              "~/playlists"
db_file                         "~/mpd.db"
log_file                        "~/mpd.log"
error_file                      "~/mpd.error"
pid_file                        "~/.mpd.pid"
state_file                      "~/.mpd.state"
user                            "mpd"   
bind_to_address                 "127.0.0.1"

~-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.

Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla

useradd mpd -s /bin/false
mkdir -p /home/mpd/playlists
chown -R mpd:mpd /home/mpd
gpasswd -a mpd audio

Sitten luodaan tietokanta ja käynnistetään mpd komennolla

/etc/init.d/mpd create-db && /etc/init.d/mpd start

tai

/etc/rc.d/mpd create-db && /etc/rc.d/mpd start

jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä. Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.

Käyttöliittymät

Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen mpc. Tämän lisäksi on saatavilla ncurses-pohjainen ncmpc sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten python- ja GTK-pohjainen sonata sekä GNOMElle tarkoitettu gmpc.

Käyttö verkon yli

Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat bind_to_address ja port. Asetus

bind_to_address                 "127.0.0.1"

sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas

bind_to_address                 "any"

sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta. Rivi

port                            "6600"

määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.

Mpc

Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla MPD_HOST ja MPD_PORT.

Aiheesta muualla