Ero sivun ”Unix” versioiden välillä
LP (keskustelu | muokkaukset) (väliotsikot) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (/Linux */ GNU ja Unix) |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Linux-ytimen lisäksi GNU/Linux-käyttöjärjestelmään kuuluu [[kirjasto]]ja ja lukemattomia työkalu- ja sovellusohjelmia. Näistä keskeinen osa on [[GNU]]-projektin kehittämiä, osa BSD:ltä lainattuja perinteisiä Unix-ohjelmia, osa muuten vapaita Unix-maailmassa käytettyjä ja osa sellaisia, jotka ovat vakiintuneet Unix-maailmassa nimenomaan GNU/Linuxin kautta (esimerkkinä [[KDE]]). | Linux-ytimen lisäksi GNU/Linux-käyttöjärjestelmään kuuluu [[kirjasto]]ja ja lukemattomia työkalu- ja sovellusohjelmia. Näistä keskeinen osa on [[GNU]]-projektin kehittämiä, osa BSD:ltä lainattuja perinteisiä Unix-ohjelmia, osa muuten vapaita Unix-maailmassa käytettyjä ja osa sellaisia, jotka ovat vakiintuneet Unix-maailmassa nimenomaan GNU/Linuxin kautta (esimerkkinä [[KDE]]). | ||
GNU-ohjelmat eroavat usein Unix-esikuvistaan niin, että niissä on huomattavasti laajennoksia (Unix-ohjelmat tehtiin aikoinaan muistia säästeliäästi käyttäviksi). Erot alkuperäisiin ohjelmiin on hyvä tiedostaa, jos joskus käyttää muitakin unixeja. GNU-ohjelmat ovat tosin suhteellisen laajassa käytössä myös muissa unixeissa. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Versio 14. helmikuuta 2010 kello 02.00
Unix on käyttöjärjestelmäperhe, johon kuuluu monia toisistaan enemmän tai vähemmän poikkeavia eri käyttöjärjestelmiä, joilla kuitenkin on sama alkuperä ja jotka sovellusten lähdekoodia ajatellen ovat melko yhteensopivia. Unix on pitkään ollut suosittu mm. yliopistoissa, mikä lienee ollut syy, miksi Linus Torvalds valitsi juuri Unixin käyttöjärjestelmänsä esikuvaksi.
Tavaramerkki ja standardit
Tavaramerkki UNIX on The Open Groupin omistuksissa. Nykyään tavaramerkin käyttö vaatii The Single Unix Specificationin täyttämistä ja virallista sertifiointia. Jokin Linux voisi hankkia sertifikaatin, mutta tämä on kallista ja hyöty olisi melko pientä; sertifiointi kattaisi vain tietyn version ja Linux on jo omalla nimellään riittävän tunnettu.
Läheskään kaikki muutkaan unixeiksi laskettavat käyttöjärjestelmät eivät ole sertifioituja ja unixeista puhutaankin usein *nixeina tms., jotta vältettäisiin tavaramerkin loukkaaminen. Unixista puhuttaessa ei yleensä välitetä mahdollisista sertifioinneista. Järjestelmiä jotka pääpiirteiltään noudattavat Unixiin liittyviä käytäntöjä ja standardeja (lähinnä POSIX) kutsutaan unixinkaltaisiksi järjestelmiksi.
Linux
Linux kehitettiin aikoinaan puhtaalta pöydältä ilman Unixin lähdekoodeja. Pienempiä paloja on sittemmin otettu esimerkiksi BSD:istä ja IBM:n AIX:sta, yksittäisiä ominaisuuksia kehitettäessä. Linux ohjelmistoineen seuraa melko hyvin – vaikkakaan ei täydellisesti – unixien standardeja.
Linux-ytimen lisäksi GNU/Linux-käyttöjärjestelmään kuuluu kirjastoja ja lukemattomia työkalu- ja sovellusohjelmia. Näistä keskeinen osa on GNU-projektin kehittämiä, osa BSD:ltä lainattuja perinteisiä Unix-ohjelmia, osa muuten vapaita Unix-maailmassa käytettyjä ja osa sellaisia, jotka ovat vakiintuneet Unix-maailmassa nimenomaan GNU/Linuxin kautta (esimerkkinä KDE).
GNU-ohjelmat eroavat usein Unix-esikuvistaan niin, että niissä on huomattavasti laajennoksia (Unix-ohjelmat tehtiin aikoinaan muistia säästeliäästi käyttäviksi). Erot alkuperäisiin ohjelmiin on hyvä tiedostaa, jos joskus käyttää muitakin unixeja. GNU-ohjelmat ovat tosin suhteellisen laajassa käytössä myös muissa unixeissa.