|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Pääte (engl. ''terminal'') tarkoittaa laitetta, jolla tietokonetta voi etäkäyttää, tavallisesti [[sarjaportti|sarjaportin]], [[ethernet]]-kaapelin tai [[WLAN]]-yhteyden kautta. Pääte toimii paikallisena näyttönä ja näppäimistönä, mutta sovellusojelmat ajetaan etäkoneella.
| | mä asun maailmas missä on pinkkejä poneja ni syö saippua kuplii ja kakkaa perhosii (; ! <3 |
| | |
| Nykyään päätteen sijaan käytetään yleensä joko [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoria]] (eli itsenäisessä tietokoneessa ajettavaa ohjelmaa) tai graafista X-päätettä, joka kyvyiltään saattaa vastata tietokonetta, mutta johon ei asenneta sovellusohjelmia ja josta yleensä puuttuu kiintolevy. Tuki perinteisille päätteille on kuitenkin säilynyt [[Unix]]eissa.
| |
| | |
| ==Perinteiset päätteet==
| |
| Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään pelkästään [[tekstitila]]ssa ja niissä on näppämistö, näyttö ja joskus mahdollisuus kytkeä kirjoitin. Osassa päätteitä ei ollut näyttöä, vaan ne toimivat etäkirjoittimina, eli kaikki palaute tulostettiin suoraan paperille, rivi tai merkki kerralla. Elektroniikka saattoi olla hyvin yksinkertainen (1970-luvulla mikropiirit mahdollistivat monimutkaisemmat päätetoiminnot).
| |
| | |
| Tavallisesti pääte kytkettiin RS232-[[sarjaportti|sarjaportin]] kautta, mahdollisesti modeemien ja puhelinverkon välityksellä (katso [[sarjaterminaali]]). Linux, useimmat [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] ja jotkut [[BIOS]]-ohjelmat osaavat käyttää tällaista päätettä [[konsoli]]na, jolloin koneen käynnistymistä voi ohjata ja verkko-ongelmia selvittää käymättä koneella. Oikean päätteen sijaan voi käyttää toista konetta, kunhan se on kytketty sarjaportin välityksellä ja sopivasti säädetty (uusissa pc-tietokoneissa sarjaportti on yleensä asennettava lisäkorttina). Tuki USB:n kautta käytettävälle konsolille on heikompi kuin tuki aidolle sarjaporttikonsolille.
| |
| | |
| Oli myös päätteitä, jotka kytkettiin eri tavalla. Mainitsemisen arvoinen on ainakin IBM:n suurkoneiden 3270-pääte, jolla oli nopea koaksiaaliyhteys, jolla lähetettiin kerralla näytöllinen tietoa, jotta varsinainen tietokone sai työrauhaa keskeytysten välillä.
| |
| | |
| ==Graafiset päätteet==
| |
| Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään ensisijaisesti [[tekstitila]]ssa. Grafiikka on niissä esitetty erikoismerkein, mahdollisesti ohjelmoitavalla vaihtoehtoisella merkistöllä tai joissakin laitteissa vaihtoehtoisessa grafiikkatilassa, esimerkiksi joidenkin päätteiden ja pääte-emulaattorien ([[xterm]]) käyttämä Tektronix 4014 -yhteensopiva vektorigrafiikkatila (alkuperäisessä päätteessä näytön elektronisuihku ohjattiin seuraamaan piirrettäviä kuvioita eli ilman televisiossa ja CRT-näytöissä yleensä käytettyjä vaakaraitoja).
| |
| | |
| 1980-luvun lopulla ilmestyi myös [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi käyttää Unixien normaalia [[GUI|graafista]] käyttöliittymää. X-päätteitä markkinoidaan nykyään usein nimillä "thin client" ja "network computer". X-päätteen voi myös rakentaa tavallisesta tietokoneesta, poistamalla turhat osat ja ohjelmistot ja asettamalla laite käyttämään verkossa olevaa palvelinta. [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristö]] voidaan toteuttaa esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla.
| |
| | |
| ==Komentorivi==
| |
| Perinteisiä päätteitä emuloivia pääte- eli [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreita]] ja niiden avulla toimivia [[komentotulkki]]-istuntoja kutsutaan joskus virheellisesti päätteiksi. Käsitteet tekstitila ja komentorivi samaistetaan toisin sanoen perinteisiin päätteisiin. Tietoja komentorivin käytöstä löytyy artikkelista [[Portaali:Komentorivi]].
| |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| *[[Sarjaterminaali]], perinteisen sarjaporttiin kytkettävän päätteen käytöstä
| |
| *[[X-pääte]]
| |
| *[[Linux-pääteympäristö]], LTSP:n avulla toteutettu X-pääteympäristö
| |
| | |
| ==Aiheesta muualla==
| |
| *[[wikipedia:fi:pääte|Pääte-artikkeli Wikipediassa]]
| |
| *[http://www.faqs.org/docs/Linux-HOWTO/Remote-Serial-Console-HOWTO.html|Linux-HOWTO: Etäkonsoli]
| |
| | |
| [[Luokka:Käsitteet]]
| |
| [[Luokka:Etäkäyttö]]
| |
| [[Luokka:Laitteisto]]
| |