SSH-turvatoimet

Tässä artikkelissa listataan erilaisia keinoja joilla luvattomia SSH-kirjautumisia voidaan välttää ja riskejä rajata.

Hyvät salasanat

Salasana jää herkästi järjestelmän heikoimmaksi lenkiksi. Käytä esimerkiksi apg:tä salasanan generoimiseen. Pitkään on suositeltu että salasanoja ei laitettaisi lapulle, mutta mikäli taipumuksenasi on tämän sijaan käyttää samaa salasanaa joka paikassa, muistilapun laatiminen lienee sittenkin parempi vaihtoehto. Mikäli käytät jonkun koneen tiettyä SSH-tiliä vain yhdeltä koneelta, avainparilla tunnistautuminen ja salasanan lukitseminen (passwd -l) saattaisi olla hyvä ratkaisu.

Pääkäyttäjänä kirjautumisen estäminen

Pääkäyttäjänä (root) kirjautumisen salliminen ssh-palvelimessa on hyvin riskialtista, sillä on olemassa monia haittaohjelmia, jotka yrittävät kirjautua ssh-palvelimelle kokeilemalla (ns. bruteforce) eri käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Jos pääkäyttäjänä voi kirjautua, tällaisen ohjelman ei enää tarvitse muuta kuin kokeilemalla selvittää pääkäyttäjän salasana, jonka jälkeen pääsy koneeseen avautuu.

Pääkäyttäjän kirjautuminen voidaan estää muokkaamalla tiedostoa /etc/ssh/sshd_config. Tiedostossa pitäisi olla rivi

PermitRootLogin no

jos pääkäyttäjän kirjautumista ei sallita. Jos tiedostossa lukee PermitRootLogin yes, vaihda se yllä olevaan muotoon.

Jotta muutokset tulevat voimaan, on ssh-palvelin käynnistettävä uudelleen:

/etc/init.d/ssh restart

Yhteyden salliminen vain tietyiltä koneilta

Mikäli SSH:ta käytetään vain tietyiltä koneilta tai tietyistä verkoista (työpaikka tms.) nämä koneet tai verkot kannattaa määritellä ja yhteydenotot muilta koneilta estää. Myös yhteydet muilta koneilta voi usein ottaa sallitun koneen kautta, jolloin kotikone on saavutettavissa maailmalta tästä turvatoimesta huolimatta.

Eston voi toteuttaa palomuurilla tai Tcpwrappersin kautta. Jälkimmäinen tapahtuu esimerkiksi niin, että varmistaa että tiedostossa /etc/hosts.deny on rivi

ALL:ALL

ja tiedostossa /etc/hosts.allow vastaavasti (sisäverkko ja työpaikka)

sshd sshd1 sshd2: 192.168.0. .firma.example.org

Varmista, ettei tässä tiedostossa ole ALL-riviä.

Yhteyden salliminen vain tietyiltä käyttäjiltä

Usein koneella on käyttäjiä, jotka käyttävät konetta vain paikallisesti. Jotta näiden mahdollisesti huonoja salasanoja ei voisi murtaa SSH:n kautta, kannattaa määrätä sallitut SSH-käyttäjät tiedostossa /etc/ssh/sshd_config. Tähän käy avainsana AllowUsers, Allowgroups, DenyUsers tai DenyGroup

AllowUsers joku jokutoinen

Epäaktiivisten yhteyksien katkaisu

Käyttäjän unohtaessa istunnon auki esimerkiksi vieraalle koneelle, syntyy tietoturvariski. Epäaktiiviset yhteydet voi automaattisesti katkaista tietyn ajan kuluttua lisäämällä /etc/ssh/sshd_config-asetustiedostoon rivit:

ClientAliveInterval 600
ClientAliveCountMax 3

ClientAliveInterval määrittää ajan sekunteina, jonka käyttäjän tulee olla epäaktiivinen (600 sekuntia = 10 minuuttia). ClientAliveCountMax määrittää SSH-palvelimen lähettämät checkalive-kyselyt, joilla se kysyy asiakkaalta onko tämä vielä elossa.

Portin vaihto

SSH kuuntelee vakiona porttia 22, mutta sen voi laittaa johonkin muuhunkin porttiin ja torjua näin joitakin hyökkäyksiä. Laitat vain tiedostoon /etc/ssh/sshd_config seuraavasti:

#Port 22   #Entinen portti kommentoituna
Port 54433 #Uusi portti

SSH-2 -protokollan käyttö

SSH-1 -protokollasta on löytynyt haavoittuvuuksia ja sen käyttöä tulisi välttää. Jotta SSH-2 olisi käytössä, /etc/ssh/sshd_config-asetustiedostossa tulee olla rivi:

Protocol 2

Fail2ban

Lue myös pääartikkeli Fail2ban

Fail2ban-skripti seuraa kirjautumisyrityksiä, ja estää yhteydet määritellyksi ajaksi (esim. 15 minuuttia) IP-osoitteista, joista epäonnistuneita yrityksiä tulee liikaa. Tämä torjuu varsin tehokkaasti mm. automatisoituja sanakirjahyökkäyksiä, jos ne tulevat yhdeltä koneelta. botnet-hyökkäyksen hajautetun luonteen vuoksi sellaista vastaan fail2banista ei ole apua, eikä muita turvatoimia ole syytä vähätellä, vaikka fail2ban olisikin käytössä.