Ero sivun ”CMake syvemmin” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{ Ohjelma | nimi=CMake | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=cmake | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://cmake.org cmake.org] }} '''CMake''' on usealla alustalla toimiva käännösjärjestelmä. Se on käytössä muun muassa KDE-projektissa. ==Käyttö== Yleensä projekti käännetään ajamalla sen lähdekoodihakemistossa komento cmake . Käännösprosessia voi ohjata määrittelemällä -D-valitsimella käännöstä ohjaavia muuttujia: cmake -D<muuttu...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ Ohjelma | nimi=CMake | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=cmake | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://cmake.org cmake.org] }} | {{ Ohjelma | nimi=CMake | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=cmake | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://cmake.org cmake.org] }} | ||
'''[[CMake]]''' on | =CMaken käytön kuvaus= | ||
'''[[CMake]]''' on työkalu, jolla voidaan tehdä '''Makefile'''jä tai valmiita ohjelmistopaketteja. Se on siis [[Make]]-käskyä nähden pykälän verran abstraktimpi taso ylöspäin. Cmake:lla voidaan mm. tehdä deb- ja rpm-paketteja cpack-apuohjelman avulla. Lisäksi sen avulla voidaan hallita C/C++ kirjastoja joko valmiiksi käännettyjä moduleita tai luoda omia dynaamisia moduleita. | |||
'''CMakeLists.txt''' on tiedosto, jonka perusteella cmake prosessoi ohjelmaprojektin. Ohjelmaprojekti voi olla esimerkiksi:testaus, ohjelman kääntäminen tai ohjelmapaketin luominen. CMakeLists.txt-tiedosto on siis yksi abstraktiotaso Makefile:stä abstraktimpaanpäin. CMakeLists.txt-tiedostot ovat käteviä erityisesti ohjelmoijille, jotka voivat niiden avulla automatisoida projektin Makefilejen ja ohjelmapakettien avulla. | |||
CMakeLists.txt-tiedostossa voi olla monia käskyjä seka erittäin suuri määrä muuttuja-arvoja ja niitä voi itse lisätä. Tärkeimpiä käskyjä ovat esimerkiksi: cmake_minimum_required, project,set, install, include, if/else/elseif/endif, add_subdirectory, add_library, add_executable, target_link_libraries, configure_file, message, foreach, while/endwhile, function. | |||
Kuten käskyistäkin voi päätellä, niin cmake on ohjelmointikieli. Koska siinä pystytään asettamaan muuttujia ja ehdollisia silmukoita, se täyttää kirkkaasti turingkoneen määritelmän. Tämä ohjelmointikieli on erikoistunut ohjelmien käännösten ja pakettien hallintaan. Kieli on case insensitive eli isolla ja pienellä kirjaimella ei ole eroa ohjelman prosessoinnissa. Varatut sanat saa selville käskyillä: cmake --help-command-list, cmake --help-variable-list ja cmake --help-property-list. Jos ajat käskyt, niin huomaat, että varattuja sanoja on todella monta. Esimerksiksi 3.28.3 versiossa on 1389-varattua sanaa. Onneksi kourallisella käskykannalla pääsee hyvin alkuun. | |||
Cmake:n kotisivu on https://cmake.org/, josta löytyvät myös cmake-dokumentaatio. Cmake:n avulla käytetään myös erilaisia testaus-/paketoimis-ja käännösjärjestelmiä, kuten ctest, cpack, make, ninja jne. (joita muita kuin ctest:iä käytetään tässä esittelyssä). | |||
== Ensimmäinen cmake-projekti == | |||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
Versio 10. joulukuuta 2024 kello 09.08
| CMake | |
|---|---|
| Käyttöliittymä | teksti |
| Lisenssi | cmake |
| Kotisivu | cmake.org |
CMaken käytön kuvaus
CMake on työkalu, jolla voidaan tehdä Makefilejä tai valmiita ohjelmistopaketteja. Se on siis Make-käskyä nähden pykälän verran abstraktimpi taso ylöspäin. Cmake:lla voidaan mm. tehdä deb- ja rpm-paketteja cpack-apuohjelman avulla. Lisäksi sen avulla voidaan hallita C/C++ kirjastoja joko valmiiksi käännettyjä moduleita tai luoda omia dynaamisia moduleita.
CMakeLists.txt on tiedosto, jonka perusteella cmake prosessoi ohjelmaprojektin. Ohjelmaprojekti voi olla esimerkiksi:testaus, ohjelman kääntäminen tai ohjelmapaketin luominen. CMakeLists.txt-tiedosto on siis yksi abstraktiotaso Makefile:stä abstraktimpaanpäin. CMakeLists.txt-tiedostot ovat käteviä erityisesti ohjelmoijille, jotka voivat niiden avulla automatisoida projektin Makefilejen ja ohjelmapakettien avulla.
CMakeLists.txt-tiedostossa voi olla monia käskyjä seka erittäin suuri määrä muuttuja-arvoja ja niitä voi itse lisätä. Tärkeimpiä käskyjä ovat esimerkiksi: cmake_minimum_required, project,set, install, include, if/else/elseif/endif, add_subdirectory, add_library, add_executable, target_link_libraries, configure_file, message, foreach, while/endwhile, function.
Kuten käskyistäkin voi päätellä, niin cmake on ohjelmointikieli. Koska siinä pystytään asettamaan muuttujia ja ehdollisia silmukoita, se täyttää kirkkaasti turingkoneen määritelmän. Tämä ohjelmointikieli on erikoistunut ohjelmien käännösten ja pakettien hallintaan. Kieli on case insensitive eli isolla ja pienellä kirjaimella ei ole eroa ohjelman prosessoinnissa. Varatut sanat saa selville käskyillä: cmake --help-command-list, cmake --help-variable-list ja cmake --help-property-list. Jos ajat käskyt, niin huomaat, että varattuja sanoja on todella monta. Esimerksiksi 3.28.3 versiossa on 1389-varattua sanaa. Onneksi kourallisella käskykannalla pääsee hyvin alkuun.
Cmake:n kotisivu on https://cmake.org/, josta löytyvät myös cmake-dokumentaatio. Cmake:n avulla käytetään myös erilaisia testaus-/paketoimis-ja käännösjärjestelmiä, kuten ctest, cpack, make, ninja jne. (joita muita kuin ctest:iä käytetään tässä esittelyssä).
Ensimmäinen cmake-projekti
Käyttö
Yleensä projekti käännetään ajamalla sen lähdekoodihakemistossa komento
cmake .
Käännösprosessia voi ohjata määrittelemällä -D-valitsimella käännöstä ohjaavia muuttujia:
cmake -D<muuttuja>=arvo
Esimerkiksi g++:n käännösvalitsimiin voi vaikuttaa muuttujalla CMAKE_CXX_FLAGS:
cmake -DCMAKE_CXX_FLAGS="-g -O2" .
Tämän jälkeen CMake yleensä luo Makefilen, jonka avulla ohjelma voidaan asentaa tyypillisesti komennolla
make all install