Ero sivun ”Komentorivin perusteet” versioiden välillä

|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille:

, ja katso tämän jälkeen tiedoston ''tiedosto'' sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.

Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla [[sort]] -nr, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa du:n tulosteen, numeerisesti (valitsin -n) isoimmasta pienimpään (valitsin -r kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa ''[[head]] -5'' näyttämään sortin tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä.  

Tässä taas grepille on annettu valitsin -v, jolla määritellään grep näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.

Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc ([[wc]] -l laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.

Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla [[emerge]] --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:

Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.

Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvaston: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:

  $ false || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen

  $ true || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen

Lainausmerkkejä voi käyttää sisäkkäin, vaikka tässä joutuukin helposti pitämään kielen keskellä suuta. Tyypillinen käyttö on komennon tulosteen saaminen tiedostonimeen tai päinvastoin, suojaten rakennelmaa erikoismerkeiltä (välilyönti tms.). Seuraava komento luo ympäristömuuttujassa $arkisto määrätystä työhakemiston alihakemistosta tar-version, joka päivätään arkiston ChangeLog-tiedoston mukaan. Ympäristömuuttujan nimen voi halutessaan erottaa aaltosuluilla.

Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa ~/.bash_history. Myös tiedosto ~/.history on yleinen.

Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi /etc/bashrc) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi ~/.bashrc). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.

*/etc/profile ja ~/.profile - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.

*/etc/[[bash_profile]] ja ~/bash_profile - Bashin oma profile-tiedosto.

*/etc/[[bashrc]] ja ~/.bashrc - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.

*/etc/[[bash_logout]] ja ~/.bash_logout - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono

*/etc/[[inputrc]] ja ~/.inputrc - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto