/etc/fstab
/etc/fstab on asetustiedosto, jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä liitetään tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.
Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:
- Liitettävä laite
- Liitoskohde
- Tiedostojärjestelmä
- Liitosasetukset
- Dump
- Tarkistus
# /etc/fstab: static file system information. # # Use 'blkid' to print the universally unique identifier for a device; this may # be used with UUID= as a more robust way to name devices that works even if # disks are added and removed. See fstab(5). # # Liitoskohde Liitosasetukset Tarkistus # | | | # Liitettävä laite | Tiedostojärjestelmä | Dump | # | | | | | | # v v v v v v # <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
Asetukset
Liitettävä laite
Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi /dev/hda5. Toisaalta, esimerkiksi proc-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta none. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, nimiö muodossa LABEL=nimio, UUID muodossa UUID=abcd-1234 tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.
Liitoskohde
Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan /. Swap-osio liitetään kohtaan none.
Liitoskohde
|
Toiminto
|
|---|---|
| / | Juurihakemisto, jonka alaisuudessa sijaitsevat kaikki muut osiot, yleensä useimmat kuluttajille suunnattujen jakeluiden asennusohjelmat asentavat oletuksena kaikki muut osiot kuten kotihakemiston juurihakemiston-osiolle. |
| /boot | Käynnistystiedostojen sijainti, nykyään harvemmin tarpeen, mutta esimerkiksi salausta käytettäessä tai useamman käyttöjärjestelmän, esim. Windowsin kanssa tarpeellinen erillinen osio. |
| /home | Käyttäjien kotihakemistojen sijainti. Sellaisten puuttuessa, yleensä pääkäyttäjä on ainoa, joka pystyy kirjautumaan. |
| Swap | Käyttöjärjestelmän toimiessa syntyvien väliaikaistiedostojen sekä muun väliaikaisesti tallennettavan datan tallennussijainti. Perinteisesti oma osionsa, mutta nykyään voi olla myös erillinen tiedosto. |
Tiedostojärjestelmä
Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi ext2, ext3, ext4, btrfs, ntfs, reiserfs, swap ja iso9660 (CD-levyt). Tyyppi auto tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.
Liitosasetukset
Yleisin liitosasetus on defaults jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen):
Liitosasetus
|
Toiminto
|
|---|---|
| async | Kirjoittaminen asemalle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan asemalle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus. |
| sync | Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa. |
| noatime | Ei päivitetä tiedostojen atime-leimoja. Parantaa järjestelmän suorituskykyä. |
| noauto | Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä. Käytännössä pakollinen esimerkiksi optisten asemien kanssa, mikäli asemassa ei aina ole levy sisällä. |
| nodev | Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä. |
| noexec | Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa. |
| owner | Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja. |
| ro, rw | Vain luku (ro), sekä luku- että kirjoitus (rw). |
| user | Tavallisilla käyttäjillä on oikeus liittää tiedostojärjestelmä. |
| users | Sallii tavallisten käyttäjien liittää tiedostojärjestelmiä sekä myös irrottaa toisten käyttäjien liittämiä tiedostojärjestelmiä. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttäjän voivan irrottaa (ja poistaa asemasta) toisen ehkä jo uloskirjautuneen käyttäjän liittämä optinen levy. |
| uid=käyttäjänimi | Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. NTFS-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten ext4 ja btrfs) kanssa. |
Dump
Dump-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump- ja restore-ohjelmia, ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä (kts. varmuuskopiointi).
Tarkistus
Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.
Muu käyttö
Esimerkiksi optisia levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus noauto, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa mount /dev/laite tai mount /liitoshakemisto liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.
Esimerkki optiselle asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:
/dev/sr0 /mnt/optinen iso9660 noauto,ro,uid=käyttäjä 0 0
Jonka jälkeen se voitaisiin liittää komennoilla
mount /dev/sr0
ja
mount /mnt/optinen
Muutosten ottaminen käyttöön
Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:
mount -a
Esimerkkejä
Boot-osio:
/dev/sda5 /boot ext4 defaults,noatime 0 2
NTFS-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:
/dev/hda8 /media/hda8 ntfs defaults,nls=utf8,uid=kayttaja 0 0
XFS-osio jonka nimi (label) on stuff2:
LABEL=stuff2 /mnt/stuff2 xfs defaults 0 0