LILO
LILO (lyhenne sanoista Linux Loader) on käynnistyslatain. LILOa pidetään nykyään hieman vanhentuneena, ja GRUB on sen pitkälti korvannut. Se on kuitenkin varsin toimiva vaihtoehto asennuksissa, joissa GRUB ei toimi.
Grubista poiketen LILO hakee kaikki tarvittavat tiedostot (linkkilista, ydin ja initrd, mahdollisesti myös kuva) niiden sektoriosoitteen mukaan, riippumatta tiedostojärjestelmästä. Siksi komento /sbin/lilo täytyy ajaa aina, kun näitä tiedostoja on muutettu tai muutokset lilon asetuksissa (esim. uusi ydin) haluaa käyttöön. Yleensä komento ajetaan automaattisesti, kun uusi ydin asennetaan paketinhallinnan kautta.
Virhetilanteessa ei ole käytössä mitään komentoriviä, kuten Grubilla, mutta toisaalta ytimen laajallakin initrd:llä voi saada ladattua, vaikka olisi esimerkiksi rikkonut osiotaulun. Esimerkiksi Debianin ja Ubuntun initrd:llä on busybox-komentotulkki, jolla järjestelmää voi yrittää korjata.
Haluttaessa LILO osaa näyttää käynnistysvalikon ja/tai kuvan, pyytää salasanaa, käyttää päätettä konsolina, antaa lisätä Linuxin käynnistysparametreja, käynnistää muita käynnistyslataimia jne.
LILOn asetustiedosto on /etc/lilo.conf.