Fedora Linux
| Fedora | |
|---|---|
| |
| Viimeisin versio | 8 / 8. marraskuuta 2007 |
| Pakettienhallinta | RPM |
| Tila | toiminnassa |
| Äitijakelu | Red Hat Linux |
| Kotisivu | fedoraproject.org |
Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa Red Hat Linuxin kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.
Käyttökohteet
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta esimerkiksi monet tietokoneharrastajat pitävät Fedoran ohjelmien ajanmukaisuutta yhtenä jakelun vahvuuksista. Oletustyöpöytänä toimii GNOME, mutta myös KDE löytyy useilta asennusmedioilta ja Fedoran pakettivarastoista. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.
Fedora 8
Fedora 8 julkaistiin 8. marraskuuta 2007. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa
- Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin
- PulseAudio -äänipalvelin, joka mahdollistaa muun muassa sovelluskohtaisen äänenvoimakkuuden hallinnan ja eri äänirajapintoja käyttävien ohjelmien yhtäaikaisen äänikortin hyödyntämisen
- Täysin vapaa Sunin Javaan perustuva IcedTea -Java-ympäristö
- Uudistettu oletusteema
- Respinien jakelu spins.fedoraproject.orgissa
Tarkemmat tiedot uusista ominaisuuksista: [1]
Asennusvaihtoehdot
Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä, jolla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora -käyttöjärjestelmää. Vaihtoehtoisena asennusmediana tarjotaan joko GNOME:lla tai KDE:lla varustettuja LiveCD:itä, joilta Fedoran voi Anaconda-asennusohjelmalla asentaa.
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).
Respinit
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin.
Pakettienhallinta
Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum-edusohjelman kautta tai Yumin graafisten edusohjelmien kautta. Oletuksena käytetyt graafiset pakettienhallintatyökalut ovat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu Pup ja monipuolisempi Pirut. Näiden lisäksi voi käyttää myös epävirallista Yumexia, joka tarjoaa laajemman valikoiman toimintoja.
Rajoitetut ohjelmat
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laitajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Livnaa tai Freshrpms:ia, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.