Keskustelu:Debian GNU/Linux

Ei fedorassa ole aptia vaan yum.

No äläpä selitä jos et tiedä, kyllä siinä on apt:kin Fedora-projektin tukemana, asentuu yummilla yum install apt. --Maakuth 17. tammikuuta 2006 kello 14:50:11 (EET)

Bluray-levykuvasta torrentti

Tein tällaisen peliliikkeen että latasin bluray-levykuvan kokonaisuudessaan, julkaisin siitä torrentin... eikä mitään tapahtunut. Tavuakaan ei mennyt jakeluun, tosin voi johtua myös huonosta trackerista.

Nyt ajattelin tehdä toisen yrityksen. Latasin levykuvan uudelleen, pakkasin sen 100 megan tiedostoihin ja tällä kertaa laitan lisää trackereita, ehkä viisi kappaletta. Tarvitsen jokatapauksessa varmuuden siitä että edes jotakuta kiinnostaa. Ainakin joissain tilanteissa olisi eduksi jos kaikki vakaat paketit olisi käytössä nettiliittymästä riippumatta, ja torrent vaikuttaisi olevan fiksumpi tapa jakaa tiedostoja kun jigsaw download.

Päättäkää te. Jos edes jotkut teistä lupaa ladata, niin kyllä minä sitten pistän jakoon. --Cerre

Eikös kannattaisi etsiä joku valmis torrentti ja seedata sitä? Lisäksi torrenttien luonteeseenhan nyt kuuluu, että kukaan ei niitä lataa jos eivät ole jollain indeksisivustolla. Googlella kun hakee sanoilla debian bluray torrent niin näyttää löytyvän useampikin vaihtoehto. Luulen, että bluray-asemalliset debianin tarvitsijat ovat aika marginaalissa, olennaiset osat jakelusta kun sopivat cd:llekin, tai ainakin dvd:lle. --Maakuth 17. tammikuuta 2010 kello 16.37 (UTC)

Näin normaalisti tekisinkin (ja teen parhaillaan, mm. mangaka-chun kanssa), mutta kun googlasin niin tuli käsitys että suurin osa (ellei jopa kaikki) olisi minun tekemän torrentin kopioita. Mainostin sitä jopa Debianin postituslistalla, muttei kukaan kiinnostunut. Ei siinä mitään, mutta BitTorrent on vaan niin paljon fiksumpi tapa ladata kun jigdo.

Normiasennukseen riittää toki DVD tai CD, mutta jos minulla olisi kannettavassa enemmän kun 40 gigaa kovalevytilaa niin aivan varmasti pitäisin tuota bluray-levykuvaa ensisijaisena repositoryna. Mikä tahansa bluray-laite taitaa vielä olla jonkinlainen harvinaisuus, mutta minusta tässä on kyse enemmän siitä että pääsee koko jakeluun vaivattomasti käsiksi. Kätevä ominaisuus jos esimerkiksi sattuu olemaan vähemmän kun parhaan mahdollisen nettiliittymän takana, mutta kuulostaa vielä hyvältä jos liittymä on 8-megainen ADSL.

Juuei, olen ajatellut tällaisesta mahdollisuutta melkein niin kauan kun olen Debiania käyttänyt. Tuntuu kummalliselta ettei muut huomaa mitä etua siitä olisi. --Cerre 17. tammikuuta 2010 kello 23.49 (UTC)

Debianin kehittäminen

Voisi ehkä lisätä oman kappaleensa Debianin kehittämisestä kiinnostuneille. -- TJ 22. helmikuuta 2006 kello 11:35:57 (EET)

Onko debia suomen kielinen? --LINUX 112 31. tammikuuta 2008 kello 23.24 (EET)

Niin kuin useimmissa jakeluissa, voi myös Debianin asennusohjelmassa valita asennettavat kielipaketit, joihin kuuluu myös suomi. Myös itse asennusohjelma on suomennettu. Huomauttaisin kuitenkin, että tämä sivu on tarkoitettu artikkelin Debian GNU/Linux parantamisesta keskusteluun, eikä yleisille kysymyksille. Niille sopiva paikka on Linux.fi:n keskustelualue, johon löytyy linkki sivun vasemman laidan päävalikosta. --Pb 1. helmikuuta 2008 kello 22.01 (EET)

"GNU"?

Mistä tuo"GNU" tulee?--LINUX 112 2. helmikuuta 2008 kello 21.20 (EET)

Katso artikkeli [GNU]. Eli monesta muusta jakelusta poiketen Debian-projekti on katsonut sopivaksi huomioida jakelun perustuminen myös moneen muuhun asiaan kuin pelkkään Linux-ytimeen. Toki myös GNU:n ohjelmien lisäksi mukana on valtavasti muita vapaita ohjelmia, mutta GNU-projektilta tulee suuri osa ns. elintärkeistä palasista, kuten GCC-kääntäjäkokoelma ja matalan tason kirjastoja. --Muep 2. helmikuuta 2008 kello 22.20 (EET)

Lisäksi nimenomaan GNU-projekti yhdisti nämä palat (omat ja muualta kerätyt) siksi kokonaisuudeksi, mitä GNU/Linuxissa alkujaan itse ytimen lisäksi käytettiin (nykyään jakelut hoitavat ohjelmistojen kokoamisen). Näiden kahden seikan lisäksi Debiania ja GNU:ta yhdistää vapauden korostaminen. Nykyään projektien välillä on riitojakin: GNU ei pidä Debianin tuesta epävapaille ohjelmille (non-free) ja Debian ei pidä GDFL:stä (osa GNU-ohjelmien ohjeista on nykyään Debianin nonfree-osastolla). --LP 3. helmikuuta 2008 kello 01.07 (EET)